› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,631 - 2,640 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 263 264 265 … 970 971 972

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Petkeles Petkeles 19.3.2022, 10:26

    ”ER – eri-ikäisrakenteinen metsä: Metsikkö, joka on eri-ikäisrakenteinen tai jota ollaan metsänhoitotoimen-
    piteillä kehittämässä eri-ikäisrakenteiseksi. Puusto on eri-ikäisrakenteinen, jos latvusto ei jakaannu selviin
    jaksoihin, vaan muodostuu eri jaksojen eri-ikäisistä ja erikokoisista puista.”

    Ei tehdä asioista vaikeampia kuin ne ovat. Eiks je ja ota kokonaiskoppi, palataan astialle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.3.2022, 10:38

    Kasvattaa erirakenteisena niin kauan kuin sille on edellytykset ja kun ei enää ole niin sitten lopettaa.

    aegolius aegolius 19.3.2022, 11:43

    >mutta kuten jk:n määrittelyyn, myös juurikäävän torjunnassa on monilla vaikeuksia käsitteissä.

    Mielestäni mitään jk-metsää tai jk-hakkuuta ei ole olemassakaan. Metsiä on rakenteeltaan tasaikäisiä, eri-ikäisiä, ylispuustoisia, kaksijaksoisia jne. Ei siis ole olemassa jatkuvan kasvatuksen metsiä. Hakkuita on avohakkuun lisäksi ainakin eri tavalla toteutettuja harvennuksia (kasvatushakkuita, joissa ei mm. uudistamisvelvoite laukea) ja ylispuiden poistoa. Ei ole varsinaista jk-hakkuuta, koska se on vain tietyillä painotuksilla tehty kasvatushakkuu.

    Jatkuva kasvatus on menetelmä.

    Eihän jaksollinen kasvatuskaan ole metsä tai hakkuu, vaan menetelmä sekin. Tässä mielessä olen Glan linjoilla, jos hän, kuten ymmärsin, tarkoitti tuossa edellä EU-määrittelyitä.

    Muutenhan jatkuvan kasvatuksen käsite on tuottanut haastetta ainoastaan Jovainille. Hän haluaa välttämättä sekoittaa avohakkuun avohakkuuttomaan menetelmään.

    Edit. Kirjoittamani on tietysti yksi tulkinta. Taitaisin itsekin kutsua jk-hakkuuksi sellaista harvennusta, millä pyritään eri-ikäisrakenteisuuteen tai pyritään ylläpitämään sitä.

    Gla Gla 19.3.2022, 17:51

    Jk-hakkuuta ei tosiaan ole, vain poimintahakkuu tms. harvennus. Puhekielessä voidaan puhua jk-hakkuusta, kun on tarkoitus kasvattaa metsää jatkuvasti peitteisenä.

    Jk-määritelmän suurin ongelma onkin mielestäni se, kuinka pitkäksi aikaa jk:ta harjoittava sitoutuu olemaan ilman avohakkuuta. Kuten olen sanonut, minun olisi helppo julistaa taikki taimikkoni jk-kohteiksi. Moneen vuosikymmeneen ei ole painetta tehdä avohakkuuta.

    Erirakenteinen metsä, jossa ylimmät puut on tukkiluokkaa ja alemmat kuuset kuitukokoa, olisi uskottavampi jk-kohde. Mutta kun teen yläharvennuksen, jäljellä on tasarakenteinen kuusikko ja aikanaan sen päätehakkuu.

    En tiedä, miten noita voi oikeudenmukaisesti luokitella, joten pitäisi puhua tasarakenteisen ja erirakenteisen metsän käsittelytavoista. Toimenpiteet määräytyy sen mukaan, minkä omistaja katsoo kussakin tilanteessa parhaaksi. Eli hybridimalli on ainoa oikea menetelmä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.3.2022, 08:54

    Tämä ketju on monimuotoisuusketju.

    Alavieskassa muhkea metsänsuojeluriita: maanomistaja halusi myydä metsää Luonnonperintösäätiölle ja kunta käytti etuosto-oikeuttaan. Opimme tästä että lahjoittaminen on varmempi tapa rauhoittaa metsää, koska siihen kunta ei ilmeisesti pääse puuttumaan.

    http://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f563c340-1a17-46f2-a971-214909be524e

     

    Gla Gla 20.3.2022, 09:47

    Nyt saa juristit tutkia, onko lahjanluonteinen kauppa lahja vai kauppa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.3.2022, 09:55

    Lihava riita pienestä maapalasta. Jos ei muuta niin jonkinasteinen mainehaitta kunnalle.

    Timppa 20.3.2022, 10:44

    Eihän tuossa metsässä ole tosiaan mitään erikoista luontoarvoa.  Arvoa ehkä varoittavana esimerkkinä.

    Miten se on syntynyt?  Veikkaus, että, joskus n 80 vuotta sitten on tehty reipas harsintahakkuu, jossa on syntynyt aukkoja.  Männyt ovat samanikäisiä ja ajalta tätä hakkuuta.  Voivat olla 100-vuotiaita.  Isommat kuuset ovat syntyneet  luultavasti tämän harsinnan jälkeen. Sitten n 40 vuotta sitten on tehty harvennushakkuu siten, että on täyttänyt ajan normit.  Tämän jälkeen syntyneet kuusentaimet ovat tosi surkeita ja niitä on vähän.

    aegolius aegolius 20.3.2022, 10:50

    Tyypillisellä lööppijournalismityylillä oli juttu kirjoitettu.

    Itse asiassa näyttää olevan amatöörit asialla. En väitä olevan ammattilainen itsekään, mutta miettikää nyt vähän:

    Palsta ei (tietenkään) kelpaa Metsoon, koska on kovin nuorta puustoa. Omistaja haluaa suojella sen silti ja sitä päätöstä on kunnioitettava.

    Alavieska hyväksyy huhtikuussa 2021 alueelle tulevan kaaavoitusaloitteen. Palsta on keskellä aluetta, johon suunnitellaan 20-30 turbiinia. Omistaja päätyy silti alihintaiseen kauppaan, vaikka tietää, että 1,6 km pitkä palsta on keskellä suunniteltua puistoaluetta, eikä pyydä kunnasta edes ennakkopäätöstä etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä. Jos kunta ei olisi tällaista antanut, olisi pitänyt lahjoittaa. Jutussa lööppityyliin (muka) oltiin tietoisia etuosto-oikeuden mahdollisuudesta, mutta edettiin ”hyvässä uskossa”. En usko tätä. Jos oltaisiin oltu tietoisia, peli olisi pelattu eri tavalla. Amatöörimäistä toimintaa on myös ostopuolella. Säätiön voisi sanoa jo vähitellen olevan kiinteistökaupan ammattilainen, mutta… ei edes tällaisista perusasioista varoiteta myyjää. Eipä ihme, että tarvitaan muutama juristi selvittämään sotkua.

    aegolius aegolius 20.3.2022, 11:05

    >Miten se on syntynyt? Veikkaus, että, joskus n 80 vuotta sitten on tehty reipas harsintahakkuu, jossa on syntynyt aukkoja. Männyt ovat samanikäisiä ja ajalta tätä hakkuuta. Voivat olla 100-vuotiaita.

    Timppa on varmasti oikeassa. 1940-luvun ilmakuvien mukaan koko Alavieskan Verkasalon alue näytti keskenään samanlaiselta melko harvapuustoiselta. Tällä kiinteistöllä ei ole tehty avohakkuita sen jälkeenkään, eli kyllä siellä hyvin vanhoja mäntyjä varmastikin on, myös yli 100-vuotiaita.

Esillä 10 vastausta, 2,631 - 2,640 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 263 264 265 … 970 971 972