› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,661 - 2,670 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 266 267 268 … 970 971 972

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 22.3.2022, 11:45

    Jos suojelualue on perustettu vaikka lehtoon sen tyypillisen kasvillisuuden suojelemiseksi, ei sitä kannata päästää kuusettumaan koska noita suojelualueita on Etelä-Suomessa vähän. Sama koskee paahdeympäristöjen ja harjujen kasvillisuutta – nekin tarvitsevat avoimuutta eikä umpeenkasvua. Niitä varten voitaisiin ennallistaa elinympäristöä vaikka valtateiden varsille (niitto) ja käytöstä poistuneille soranottoalueille (siirto).

    Timppa 22.3.2022, 13:04

    Hesarissa on taas metsäaiheisesta  pääkirjoituksesta keskustelu.   Linkitäpä Anneli se tänne,

    Sitä ihmettelen kuka ne pääkirjoitukset todellisuudessa kirjoittaa.  Eivät ainakaan Hesarin toimittajat.  Pistävät vain nimensä alle valmiiseen tekstiin.

    Gla Gla 22.3.2022, 13:42

    Tarkoitat kai tätä:

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008691395.html

    Puuki 22.3.2022, 14:26

    Soiden/turvemaiden ennallistaminen lisää kasvihuonekaasupäästöjä metaanipäästöjen lisääntyessä ja puuston kasvun vähetessä.   Metsän hiilitase heikkenee, jos  puusto on ollut edes kohtalaisen  hyvin kasvavaa ennen ojien tukkimista.    Uudistamiseen ojien tukkiminen sopii monin paikoin mutta sen jälkeen ojat tulee aukaista , jos aikoo kasvattaa puuta eikä lisätä päästöjä.       Jos puuta jää kasvamaan harsinnan jälkeen ~  < 100 mottia/ha (kasvupaikasta ja puulajeista riippuen ) , niin niiden kasvu ei tod. näk. riitä haihduttamaan riittävästi jotta puut selviäisi ilman kunnostusojitusta .       Hs:n kuvan -70-luvulla ojitettu metsäkin vaikuttaa lähinnä jätemetsältä harsinnan jäljiltä.   Ojien tukkeutumisen  jälkeen nuo kasvaa jotenkuten tai sitten juuristot tukehtuu kokonaan veteen.     Kunnostusojitusalueiden vesiensuojelu osataan ja hoidetaankin nykyään paremmin kuin  70-luvulla .    Pohjaveden sopivan syvyyden riittävä säätely olisi varmasti edullisempi toteuttaa kuin ennallistaminen joka kustantaa ainakin Lsl:n ennallistamisfirmalta ostettuna n. 800 €/ha.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.3.2022, 14:32

    Jos ennallistamiseksi kelpaa se että ei kunnostusojiteta eli harjoitetaan jatkuvaa kasvatusta, saadaan mukaan kohtalaisen isoja pinta-aloja. Pitää kuitenkin sallia se että jos puuston haihdutus ei riitä, kunnostetaan ojat. Tämän lisäksi tehdään varsinaista suoksi ennallistamista mutta lähinnä suojelualueilla.

    Tässä pääkirjoituksessa ei ollut mitään uutta. Meillä on tehty jo pitkään töitä metsien luonnonmukaistamisen eteen, tätä työtä pitää vain jatkaa entistä määrätietoisemmin. Huolta aiheuttavat kuitenkin kasvavat metsätuhoriskit ja suojellun pinta-alan vaikutus niihin. Vanhat kuusikot jotka ovat Etelä-Suomessa haluttuja suojelukohteita saattavat toimia aluksi metsätuhopesäkkeinä (kuten keskusteltiin äskettäin toisessa pääkirjoituksessa).

    Tästä kyllä Hesarin kanssa samaa mieltä:

    ”Asetuksen laatijoiden olisi ehkä ollut viisasta valita muu termi kuin ennallistaminen, joka kuulostaa paluulta luonnontilaan. Kyse on pikemminkin luonnon tilan kohentamisesta.”

    Tätähän me emme vastusta, ainoastaan sitä, että välillä vaaditaan kohtuuttomia metsänomistajan kustannuksella.

    aegolius aegolius 22.3.2022, 15:55

    ”Luontotyypeistä harvinaisimmat lehdot joita on 1- 2% metsäalasta (= liki 50 % pun.kirjan  luontotyyppien kokonaisuudesta, koska niitä on monia erilaisia) voisi suojella ja hoitaa niiden kuusettumista yläharvennuksilla , jos kasvavat jalopuita.”

    Tämä taisi olla Puukin kynästä. Tästä(kin) on jo aiemmin keskusteltu. Luontotyyppien jaottelu on sinänsä ihan merkityksellistä niiden tuntemisen ym. kannalta, mutta… Niiden uhanalaisuudesta puhumisessa luontotyyppien lukumäärän prosenttiosuuden painottaminen on hölmöä ja erittäin tarkoitushakuista.

    Noita lehtoluontotyyppejä (13 kpl) ovat siis seuraavat:
    Lehmuslehdot VU
    Pähkinälehdot VU
    Tammilehdot VU
    Saarnilehdot VU
    Vaahteralehdot NT
    Vuorijalavalehdot VU
    Kynäjalavalehdot EN
    Kuivat keskiravinteiset lehdot NT
    Kuivat runsasravinteiset lehdot VU
    Tuoreet keskiravinteiset lehdot VU
    Tuoreet runsasravinteiset lehdot EN
    Kosteat keskiravinteiset lehdot NT
    Kosteat runsasravinteiset lehdot VU

    Kangasmetsien luontotyypit jaetaan puolestaan 19 erilaiseen ja tässä jaossa käytetään apuna myös ikää (nuoret/varttuneet/vanhat). Ehdotankin, että tuo ikäjaottelu otetaan mukaan myös lehtojen jaotteluun, koska silloin lehdot voitaisiin jakaa seuraavasti:
    Nuoret lehmuslehdot
    Varttuneet lehmuslehdot
    Vanhat lehmuslehdot
    Nuoret pähkinälehdot
    jne

    Ottamalla puulajin (7 kpl) ja iän (nuori/varttunut/vanha) lisäksi mukaan myös ravinteisuus (keski/runsas) ja kosteus (kuiva/tuore/kostea) saataisiin lehdot jaettua kaikkiaan 126 eri luontotyyppiin. En ymmärrä miksi tätä ei ole jo tehty. Nykyisin tämä 1 % Suomen pinta-alasta on siis jaettu ainoastaan alussa mainittuihin 13 luontotyyppiin. Noista 126:sta luontotyypeistä olisi varmasti moni erittäin harvinainen. Ehkä se on tulevaisuutta. Saadaan jatkossakin lukumäärien prosenttiosuudet näyttämään entistä ikävämmiltä, vaikka kokonaisuutena tilanne paranisikin. Jatkuvaa uhkaa täytyy vaalia, koska muuten…

    Puuki 22.3.2022, 16:27

    ”Luontotyypeistä harvinaisimmat lehdot joita on 1- 2% metsäalasta (= liki 50 % pun.kirjan  luontotyyppien kokonaisuudesta, koska niitä on monia erilaisia) voisi suojella ja hoitaa niiden kuusettumista yläharvennuksilla , jos kasvavat jalopuita.”

    Tämä taisi olla Puukin kynästä. Tästä(kin) on jo aiemmin keskusteltu. Luontotyyppien jaottelu on sinänsä ihan merkityksellistä niiden tuntemisen ym. kannalta, mutta… Niiden uhanalaisuudesta puhumisessa luontotyyppien lukumäärän prosenttiosuuden painottaminen on hölmöä ja erittäin tarkoitushakuista.

    Sitä juuri koetin tuoda esille, että nyt %-osuuksilla (uhanalaiset luontotyypit) harhautetaan , kun oikeammin pitäisi puhua pinta-alojen osuuksista (Pun.kirjassa).  Eli jos samalla tyylillä jatketaan , niin 10/20 %;n  suojeluvaatimus saadaan helposti täyteen suojelemalla harvinaiset lehdot.

    Erilaisia lehtoja on eroteltu  32 kpl koska eri kasvuvyöhykkeillä (E-Suomi, Pohjanmaa-Kainuu,Metsä-Lappi,Peräpohjola) on kullakin omat metsätyypin mukaiset lehdot jaoteltuina kuiviin-, tuoreisiin- ja kosteisiin lehtoihin.  Iän mukaan jakaminen lisäisi vielä niiden määrää ja tarkentaisi jaottelua.

    aegolius aegolius 22.3.2022, 16:51

    >Sitä juuri koetin tuoda esille, että nyt %-osuuksilla (uhanalaiset luontotyypit) harhautetaan , kun oikeammin pitäisi puhua pinta-alojen osuuksista (Pun.kirjassa).

    Joo, en eri mieltä ollutkaan, vaan oikeastaan jatkoin samaa näkökulmaa. Ylipäänsä tuo luontotyyppien jaottelu tarkemmin ja tarkemmin JA sen jälkeen lukumäärien prosenttiosuuksien (kuuluisa 76 %) korostaminen korostaa ainoastaan esittäjän heikkoa osaamista ja keisarin vaatteettomuus pidetään piilossa.

    Aivan oma asiansa sitten jälleen on se, miksi kangasmetsät jaotellaan kuten jaotellaan JA kriteerinä pidetään useiden kymmenien (monenko, ei kerrota) kuutioiden lahopuumäärää hehtaarilla.

    Onko esimerkiksi ihan ihme, että nuoret kuivahkot kankaat ovat erittäin uhanalaisia, koska nuorella kuivahkolla kankaalla pitäisi olla useita kymmeniä kuutioita lahopuuta hehtaarilla, vaikka puuston täytyy olla nuorta. Suomen talousmetsistä ei siis monikaan hehtaari ihan nopeasti ole kuulumassa mihinkään luontotyyppiin, koska kriteerit. Itse kriteerikin kuitenkin leijuu ilmassa. Lahopuun määrälle ei esitetä tarkkaa raja-arvoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.3.2022, 17:24

    10/20 %;n  suojeluvaatimus saadaan helposti täyteen suojelemalla harvinaiset lehdot

    Että kuinka, putosin kärryiltä!

    Puuki 22.3.2022, 17:39

    Kun on kerrottu julkisuuteen , että uhanalaisia metsätyyppejä on jopa 76 % . Niistä lehtoja liki 50 % . Samalla logiikalla laskien  voidaan suojelualueita lisätä 10/20 % täyteen suojelemalla harvinaiset lehdot.  (Siis ; n. 50 % yksikköä 76 %;sta ~ 50 + 26)

Esillä 10 vastausta, 2,661 - 2,670 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 266 267 268 … 970 971 972