Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,671 - 2,680 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lehdot kannattaisi suojella, niin luontotyyppien uhanalaisuusaste korjautuisi kerralla sen 50 %. En kyllä ymmärrä miksi lehtotyypit on katsottu tarpeellisiksi luokitella puulajeittain. Lienee vaikea löytää noista muutamista lehtotyypeistä edustavia esimerkkejä suojeltaviksi.

    Lehtoja kannattaisi ehdottomasti myös ennallistaa, jos jostain löytyy tarkoitukseen sopivaa käytöstä poistunutta peltomaata jota kukaan ei tule viljelemään. Laittaisi sekaisin kaikkia jalopuita niin kaikkien suojelutaso paranisi kerralla. Yleensä metsässä on eri puulajeja sekaisin ja mitä enemmän puulajeja, sitä arvokkaampi metsä. Ainakin sademetsissä kuuluu logiikka menevän näin.

    Gla Gla

    Ei kai puulajit määrittele, onko kasvupaikka lehto vai joku muu.

    Teufelin Zumi

    ”Ei kai puulajit määrittele, onko kasvupaikka lehto vai joku muu.”

    Jos kasvupaikka on metsä, kun metsän hakkaa niin se pysyy edelleen metsänä. Oliko muuta?

    aegolius aegolius

    >En kyllä ymmärrä miksi lehtotyypit on katsottu tarpeellisiksi luokitella puulajeittain. 

    Niin, jos nyt tarhapöllö jatkaa samaa ajatusta, niin tuo puulajeittain jaottelu taas puuttuu kokonaan kangasmetsien luontotyypeistä. Kokonaisuutena voi sanoa, että jaottelu ei ole lainkaan loogisesti toteutettu. Eikä jaottelun perusteita ole ainakaan omiin silmiini osunut. Silti nimenomaan tähän jaottelun tarkkuuteen perustuvaa lukua 76 % pidetään eniten esillä. Siksi mielestäni tuon luvun mediassa ääneen lausuva keisari riisuu samalla omat vaatteensa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Gla, ei puulaji määrittele kasvupaikkatyyppiä, mutta kun eri puulajien mukaan nimettyjä uhanalaisia lehtoluontotyyppejä on lueteltu pitkä litania, jalopuista koostuvat sekapuustot alentaisivat monen eri uhanalaisen lajin uhanalaisuutta samalla alueella. Kustannustehokasta vai mitä?

    Tärkeintä lienee kuitenkin uhanalaisten eliöiden tulevaisuus eikä se että jokin eurobyrokratian määrittelemä luontotyyppien suojelutaso täyttyy. Sen tiesin että meillä on kymmenittäin erilaisia suotyyppejä, mutta pääpuulajiin pohjaava lehtojen monimuotoisuus on minulle ennestään täysin tuntematon asia. Tähän löytyy varmasti jokin tieteellinen pohjakin. Täytynee vilkaista sitä pohjapaperia tarkemmin.

    Tuo edellinen vuodatus oli tavallaan täysin turha. Yritin ehkä sanoa että Punaisen Kirjan pohjaksi olisivat mielestäni riittäneet lajien uhanalaiskartoitukset ja luokittelujen avuksi metsä- ja suometsätieteen määrittelemät metsä- ja suotyypit jotka ovat alan toimijoille tutut.

    Gla Gla

    Onhan mahtava tilanne, että lehdoissa luontainen kehitys johtaa jonkun kirjan luettelemien kasvupaikkojen uhanalaistumiseen. Tällöin pitää suojella lisää, jotka taas joutuvat uhanalaisten listalle jne.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ennemminkin sanoisin että maatalous on johtanut uhanalaistumiseen ja nyt ihmisen pitää auttaa lajeja sen vuoksi.

    Gla Gla

    Sama juttu. Kun ihmisen muokkaamassa ympäristössä loppuu ihmisen vaikutus ja alue alkaa luontaisesti kasvaa umpeen, ollaan huolissaan monimuotoisuuden heikentymisestä.

    Toisaalta me (poislukien Hollanti) ollaan huolissaan metsäkadosta ja kun hävitetyn metsän tilalle alkaa kasvaa metsä, se onkin huono juttu.

    Ei pysy enää maallikko kartalla.

    jees h-valta

    Eiköhän olisi ennemmin syytä suojella maataloutta A.J. kun taitaa se ruokahuolto olla sieltä enmmänkin tulevaisuudessa kiinni. Olen vahvasti sitä mieltä että maaseudun monimuoto säilyy parhaiten elinvoimaisella maaseudun touhulla jossa ihmisen kädenjälki saa ja pitääkin näkyä. Museoijat saa painua hel……n!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eipä nuo sulje toisiaan pois, monimuotoisuuden suojelu ja maatalouden suojelu, jota kannatan myös lämpimästi kuten lienet ehkä jees huomannut.

Esillä 10 vastausta, 2,671 - 2,680 (kaikkiaan 9,714)