Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Mallivastauksessa puhutaan varjostuksen tuomasta kosteudesta. Siitä olisi kiva jutella biologin kanssa. Aihe oli esillä Hannikaisen kirjan pureskelun yhteydessä. Varjostus vs sulkeutuneen puuston veden kulutus.

Mutta eikös sinulla Anneli ole alan koulutus? Käännän katseeni jälleen sinuun.

Taidanpa laatia tuosta Metsälehdelle lukijakysymyksen. Pitää vaan kerrata, mitä kirjassa tarkkaan ottaen sanotaan.

Aprillia, onneksi, mutta ei kovin kaukana totuudesta. FaceBookissa oli esillä taksonomian ympäristökriteerit ja joku kysyi että onhan tämä aprillia, onhan?

Onko vesistöjen suojakaistojen pinta-ala vähäinen? Ei se sitä ehkä ole, jos otetaan mukaan kaikki isot ja pienet vesistöt ja vesiaiheet (norot, lähteet yms.) luonnossa. Läheskään kaikki näiden lähiympäristöt eivät nykyisellään tule ”puolisuojelun” piiriin, vaan mm. metsäsertifioinnin tärkeistä elinympäristöistä ainoastaan pienialaiset kohteet. Tulevaisuudessa siis huomioitaisiin kaikki vesistöt suojakaistojen pinta-alasta riippumatta, ainakin sen verran ettei suojakaistoja avohakata, vaan korkeintaan poimitaan puita säilyttäen alueen ominaispiirteet.

Esimerkki. Hömötiainen tarvitsee pesäpuun eli tekopökkelön lisäksi ruokaa ja suojaa. Ilmeisesti naavoittuneet kuusenkäkkärät ovat tärkeitä tiaisille, joten niitä ei pitäisi kaikkia poistaa poimintahakkuissa.

Kaikkialle jätettäviin suojakaistoihin ja säästöpuuryhmiin annettaisiin osaan kehittyä vanhan metsän piirteitä, lisättäisiin lahopuukeskittymiä ja paloalueita, ja osan tehtävä olisi toimia peitteisyyttä lisäävinä ekologisina käytävinä. Jos tässä työssä onnistutaan, voidaan ehkä vähentää vanhojen kuusikoiden suojelutarvetta Etelä-Suomessa. Suojellaan siis vanhojen kuusikoiden lisäksi vanhoja kuusia.

HS:n hakkuukeskustelussa puhuttiin lajien suojelusta ja metsäpaloista pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Kirjoitin viimeksi (Erkki Tompon mielipide):

”Olin itse yllättynyt siitä, että Isomäen mainostamassa raportissa mainitaan Alaska alueena jossa on paljon metsäpaloja. Sitä ei varmaan voida pitää mantereisena samaan tapaan kuin Kanadan ja Venäjän keskiosia. Ehkä meidän täällä mereisessä maassa pitäisi ottaa tämä varoituksena: myös meillä saatetaan olla piankin tilanteessa, jossa metsien olemassaolo on uhattuna metsätuhojen vuoksi. Jos metsät muuttuvat tuhojen valtaamiksi luonnonmetsiksi, niistä ei ole hyötyä metsäteollisuudelle raaka-aineena eikä ilmastonmuutoksen torjuntaan hiilen sitojina – ainoastaan monimuotoisuusmielessä ne olisivat hyviä.

Edellä mainitun skenaarion estämiseksi olisi ehdottomasti huolehdittava nykyisten metsiemme terveydestä ja metsätuhojen kestävyydestä. Jatkuvapeitteinen kasvatus ainoana menetelmänä ja harvennushakkuiden vähentäminen heikentäisivät välittömästi metsien tuhonkestävyyttä. Peitteinen metsä ei ole pitkällä aikavälillä mahdollista kasvattaa sekametsänä, vaan lehtipuut häviävät. Harvennushakkuiden tekemättä jättäminen tekisi nuorista metsistä riukuuntuvia eli rungoltaan ohuita ja latvukseltaan harsuja, tuuli- ja lumituhoille alttiita metsiä.

Jotkut lajit kuten kuukkeli varmastikin hyötyvät peitteisyydestä. Kuitenkin kuukkelin, hömötiaisen ja muiden lajien suojelun keinoja pitäisi tarkastella ennakkoluulottomasti, ottaen mukaan keinovalikoimaan myös muut vaihtoehdot kuin tuhoille herkkien vanhojen kuusikoiden laaja rauhoittaminen Etelä-Suomessa.”

Eipä taida lahopuu sitoa hiiltä vuosisatojen ajan.  Aika nopsaan lahoaa  maapuuna varsinkin  kuusi ja lehtipuut ,jos eivät ole siten hautautuneina maan alle kokonaan hapettomaan paikkaan.  Olisiko ns. syväauraus otettava uudestaan käyttöön metsien hiilitasen parantamiseksi .  Kun samalla puun kasvu paranisi ja hyvässä lykyssä voisi piilottaa maan sisään latvukset palteiden alle hiilivarastoksi samalla (?) 2 kärpästä samalla iskulla.         Lahopuut on hyviä maaperän- ja ravinteiden kierron parantajia. Ja muutenkin monimuotoisuuden lisäämisen kannalta hyödyllisiä.

Meteorologin kannattaisi ehkä pysyä kuten suutarin lestissään.  Ei metsäpuolen koulutuskaan anna kovin paljon eväitä säätilamuutosten pitkäaikaiseen  ennustamiseen, sama näyttää olevan toisin päinkin.