Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 9,714 vastausta, 127 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 päivää, 22 tuntia sitten Rukopiikki toimesta.

Esillä 10 vastausta, 2,731 - 2,740 (kaikkiaan 9,714)

1 2 3 … 273 274 275 … 970 971 972

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

Gla 3.4.2022, 09:05

Ei tietenkään yleensä kuollut puu säily satoja vuosia, ei edes kanto. Mutta Lapissa järeä pystykelo säilyy kauan ja vielä kaatuneenakin lahoaa hitaasti.

Tuo voi nostaaa keskustelussa esiin, kun haluaa korostaa lahopuun merkitystä. Samalla sivuuttaa riukuuntuneen lepän lahoamisprosessi etelän rehevillä kasvupaikoilla.

Puuki 3.4.2022, 09:05

Melko vähän on niitä karuja männiköitä joissa maapuut kestää pitkään hitaasti lahoten. Yleensä sulkeutuneissa ”luonnon”metsissäkin puut lahoaa suht. nopeasti metsän ilmankosteuden (ja maan rehevyyden) takia. Niitä metsiä on paljon enemmän (kuutioina mitattuna ja muutenkin) kuin karukko- kankaita yms. Tervaskannot jää pystyyn pitkäksi aikaa mutta ei niillä kok.hiilensidontaan ole juuri merkitystä.

Tuholaiset on suurin ongelma juuri harventamattomissa metsissä. Sieni- ja lumituhot lisääntyy ja esim. metsäpalon sattuessa tuhot on suurempia hoitamattomissa metsissä.

aegolius 3.4.2022, 09:12

>Mutta Lapissa järeä pystykelo säilyy kauan ja vielä kaatuneenakin lahoaa hitaasti.

Tätä tarkoitin. Onhan se pystykelo jo kuollutta puuta. Maassakin lahoaminen on siellä hidasta, koska lahottajia on vähän.

Petkeles 3.4.2022, 09:25

Ainakin Puukilla näkyy olevan pari asiaa ristissä kun on taas kiire tuottaa tekstiä. Lahonneesss puussa ja myöhemmin humuksessa hiili tosiaan pysyy satoja vuosia. Isäntä linjan verkkokeskusteluissa lähinnä epäillään raivausjätteidenkin olevan heti huomenna täysin lahona ja ravinteiden ynnä hiilen karanneena.

aegolius 3.4.2022, 09:30

>Lahonneesss puussa ja myöhemmin humuksessa hiili tosiaan pysyy satoja vuosia.

Näinkö on Etelä- ja Keski-Suomessakin? Olisko jotain linkkiä, niin jatkaisin valistumista?

Puuki 3.4.2022, 09:34

Osa puiden hiilestä varastoituu maahan ja osa haihtuu hiilidioksidina . Ravinteet jää maahan paitsi haihtuva typpi. Juurikarikkeesta suuri osa jää maaperään pitkäaikaiseksi hiilivarastoksi. Osin siksi parhaiten puuta kasvavat metsät on parhaita hiilitaseen kannaltakin. Minkä linjan keskusteluissa luullaan risujen ja lahopuun jäävän kokonaan maaperään hiilivarastoksi ? (tuo ei ollut sitten retorinen kysymys).

Tolopainen 3.4.2022, 09:45

Ei se hiilli maaperään jää, muuten sademetsät olisivat hiilikenttien päällä. Metsien hakkuut ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta yhtään mihinkään suuntaan. Maapallon ilmakehän hiili lisääntyy kun poltetaan fossiilisia polttoaineita. Ei sitä mikään kasvillisuus riitä poistamaan. Meriveteen on sitoutunut suurin osa ilmaan tuprutetusta hiilestä.

A.Jalkanen 3.4.2022, 10:13

Maapallon suurimmat hiilivarastot löytyvät kyllä luonnonmetsistä, myös pohjoisella havumetsävyöhykkeellä (suojelualueet ja ojittamattomat suot). Syynä tähän on juurikin maaperän ja puiden yhteenlaskettu suuri hiilivarasto, joka on kertynyt reheviin metsiin pitkällä aikavälillä. Suurimmat varastot löytyvät soiden lisäksi varmaan alueilta jotka eivät pala juuri koskaan, esimerkiksi sitkankuusimetsä, Vancouver Island Kanadan länsirannikolla.

Metsillä on kuitenkin muutakin käyttöä kuin toimia hiilivarastoina, joten tämä ei ratkaise sitä pitääkö metsien hakkuita lisätä vai ei.

Timppa 3.4.2022, 10:32

Eivät siis ikimetsät olkoot sitten sademetsiä tai boreaalisia havumetsiä pysty normaalitilanteessa ylimääräistä hiiltä sitomaan. Jos ne siihen pystyisivät, niin kasvu muualla loppuisi hiilidioksidin puutteeseen.

Ilmaston lämpeneminen tekee boreaalisista luoinnon havumetsistä entistä paloherkempiä, joten sekä metsäpalot että ilman lämpenemisen kiihdyttämä eliötoiminta lisäävät niiden päästöjä, joita lisääntyvä kasvu tietenkin kompensoi. Ei kukaan taida tietää loppusaldoa.

Sademetsien hakkuut johtavat siihen, ettei yhteyttämisen yhteydessä syntyviä ja pilviä muodostavia aerosoli-pienhiukkasia enää muodostu. Tämä johtaa sadannan vähenemiseen ja hakkaamattomienkin metsien tuhoutumiseen. Ei hyvältä näytä.

Ainoat hiiltä luonnosta poistavat metsät taitavat olla hyvin hoidetut talousmetsät, joista saatavaa puuta taltioidaan pysyviin rakenteisiin.

A.Jalkanen 3.4.2022, 10:41

Tuollaista Timpan tapaista maapallonlaajuista näkökulmaa tarvittaisiin enemmän. Sama resepti kun ei toimi kaikkialla.

Meillä ja muualla pohjoisella havumetsävyöhykkeellä voidaan surutta hakata lisää, toisaalla kuten sademetsissä pitäisi hakata vähemmän tai ainakin kestävästi poimintahakkuin. Kolmannella alueella puolestaan pitäisi istuttaa lisää puita, mm. peltomaille (agroforestry), joutoalueille sekä vähätuottoisille laidunmaille. Saadaan monia hyviä vaikutuksia: monimuotoisuus kohenee kun käytetään kotoperäisiä puulajeja, maaperä ja vesiolot paranevat, saadaan polttopuuta ja puuraaka-ainetta jne.