Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,741 - 2,750 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    T.A.: ”Metsänhoitotavoissa on tähän asti jo kymmeniä vuosia käytetty lähes pelkästään avohakkuuta ja samanikäisten ja samanlajisten puiden viljelyä. Siksi nyt pitäisi olla ainakin muutaman vuosikymmenen tauko siinä menetelmässä, jotta saadaan luonnon monimuotoisuus palautettua, samoin kuin hiilipäästöjä saadaan vähennettyä.”

    Kuten näette, kuin vesi hanhen selästä. Kommentoijan mielestä edelleen, vielä kymmenien viestien vaihdon jälkeenkin, avohakkuuton metsätalous on parempi sekä monimuotoisuusmielessä että ilmastomielessä. Ei siis taida kannattaa jatkaa jankkaamista lajeista, maaperästä, ojituksista ja hiilitaseista! Olemme epäonnistuneet surkeasti, mutta ehkä kaikki Hesarin lukijat eivät ole yhtä syvällä poteroissaan.

    Puuki

    Agroforestry-menetelmällä kasvatetaan maailmalla mm. kahvipensaita.  Ylispuut suojaa liialta kuumuudelta ja kuivumiselta alemman kerroksen kahvipensaita.    2-jaksokasvatusta Suomessa tehdään esim. koivusuojuspuilla ja kuusen taimia alikasvoksena kasvattamalla.  Vähän sama vaikutus ku- taimiinkin lehtipuiden suojalla kuin etelän maissa pensaskerroksen kasveihin.   Se lisää puulajien  monimuotoisuutta , ja pelkkä lehtipuun kasvatus kuusikon jälkeen suojaa juurikäävän leviämiseltä.

    Laajemmin metsän hiilitaseeseen vaikuttaa muutkin tekijät kuin puuston määrä ja maaperän hiilivarasto.   Korvausvaikutukset ja rakennuspuun pitkäaikaset hiilivarastot pitää laskea mukaan myös, jos halutaan saada tarkempaa tietoa. Seuraavan puusukupolven tod.näk. hiilen sitomisen määrä kun lasketaan myös mukaan,niin aletaan olla asian ytimessä metsän kokonaishiilitaseen ja sen muutoksen arvioinnissa.

    Gla Gla

    Voitko Anneli kysyä häneltä, miksi ei ota millään tavalla huomioon hänen mielipidettään vastaan sotivia seikkoja?

    Timppa

    On sillä Tonilla vaikeaa.

    Kurki Kurki

    Ainakin kolme painaa päälle hellittämättä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sanoin kyllä että ei pidä leimata toisen mielipiteitä vääriksi joten eipä leimata sitten mekään. Tehkööt lukijat omat johtopäätöksensä. Kyseessä sen verran isot asiat että jotain pitää kuitenkin yrittää. (Keskustelu ei yleensä ketjussa lopu ennen kuin Toni saa viimeisen sanan, olen ollut huomaavinani.)

    aegolius aegolius

    >Tehkööt lukijat omat johtopäätöksensä.

    😀 Tämä päättelyketju onneksi tunnetaan. Yleisö kannattaa sitä vaihtoehtoa, joka tuntuu ja näyttää kivalta. Ei siinä muita argumentteja tarvita.

    Scientist Scientist

    Siellähän on aina ollut jatkuva kasvatus malli käytössä, siis Venäjällä.

    Gla Gla

    Omat tiedon juuret on 1800-luvun Saksassa.

    Teufelin Zumi

    Järvien kuivatus on Venäläinen tapa, Suomessa sitten jatkettiin soitten kuivatuksella suoraan lähimpään järveen.
    Venäläinen metsänkasvatus on taas maksimit puita tienvarteen mitä sen ajan kalustolla pystyy, mieluisa kasvatustapa kirjataan sitten paperille.

Esillä 10 vastausta, 2,741 - 2,750 (kaikkiaan 9,714)