› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,751 - 2,760 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 275 276 277 … 970 971 972

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 3.4.2022, 17:23

    Monimuotoisuusasiassa Maalaisliitto-MTK-MHY -allianssi on kieltämättä jäänyt ainakin viestinnässä vähän takamatkalle. Tiedä sitten miksi. Mediassa enemmän läpi on lyönyt lajien väitetty väheneminen, hakkuuaukkojen rumuus ja muut kyseenalaiset makuasiat. Joku hävytön  naureskeli Lepällekin ”mikään ei häviä, vähän muuttuu vaan..” -jutuista. Vaikka tottahan Jarppa laukoi taas kerran.

    Nyt tarttisi saada mediassa rummutettua se oikea ja rehellinen viesti: lajikirjolla ei ole mitään hätää, hakkuuaukot on monimuotoisia eivätkä sitäpaitsi ole pitkään muka ”rumia”. Hiilet tulee sidotuksi ja vesiin ei humusta ole karannut enää pitkään aikaan. Avoimin mielin suhtaudutaan uusiin metsänkäsittelytapoihin ja vanhaan ei muutenkaan jumituta. Yms.

    Leena

    aegolius aegolius 3.4.2022, 19:26

    Tarkistapa Leena ensin nuo kirjoittamasi lukumäärät ja palstan pääaihe. Teukalla ei ole tyyliä, koska ei kirjoita aiheesta. Kuten et sinäkään… Paheksut vaan jatkuvasti muita kirjoittajia, mutta et osaa osallistua keskusteluun ja olla eri mieltä.

    Edit. Ihan on yhden käden sormissa jokaisen kirjoittajan viestit tässä ketjussa. Jos taas tarkoitat jotain muita palstan ketjuja, niin miten ne tähän liittyy?

    Gla Gla 3.4.2022, 19:49

    Ei kannata, näytöt noiden kanssa keskustelusta on saatu. Ruokaa ne vaan kaipaa. Ei ruokita.

    Kurki Kurki 4.4.2022, 18:54

    Nyt näkyy Toni Amneli saaneen viimeisen sanan.

    Tänään minun vastaukset ei enää mene läpi. Ilmeisesti moderaattori on vaihtunut, kun eilen menivät ilman tarkastusta heti.

    Tätä vastausta Tonille pitää vielä viikolla yrittää.

    Toni Amneli: ”””Jossakin nuo laskelmasi joka tapauksessa mättävät, jos teet niistä tutkimustulosten vastaisia johtopäätöksiä. Minä uskon kuitenkin enemmän tutkimustuloksia, enkä siksi viitsi ruveta noita laskelmia edes kovin paljon miettimään tässä. Soiden ojitus on tutkitusti aiheuttanut hiilipäästöjä, ja se on ollut virhe”””

    Anna toki linkki mihin tutkimustuloksiin viittaat, mutta nämä laskelmat, joita käytän, pohjautuvat Tilastokeskuksen laskelmiin.
    Tottakai ojitukset turvemailla aiheuttavat päästöjät. Katso siitä Tilastokeskuksen linkistä taulukko 1.7 sivu 45.
    Esimerkiksi vuodelta 2020 niitä löytyy Lulucf- maankäyttösektorilta yhteensä (Suomen virallinen kasvihuonekaasuraportti) 4,1(2019)+2,5(2019)+8,2+0,7+2,<wbr />2+0,7= +17,7 Mekv-tn.
    Mutta sitten löytyy myös nieluja DOM+SOM (kivennäismaat)= -7,9 Mtn -2,1 Mtn (puutuotteet)= -10 Mtn/2020.

    Minulla oli laskelmassa varattu päästöjä +10 Mekv-tn energiasektorin päästöjen +47 Mekv-tn lisäksi eli Suomen kaikki päästöt ovat +57 Mekv-tn/2020.

    Tuo 2020  metsien biomassan (runkopuu+karikkeet) nielu -32,7 Mtn on laskettu ennakko arvioidusta runkopuun hakkuusäästöstä kertoimella 1,3, jolla muunnetaan runkopuuhakkuusäästö CO2-nieluksi.
    Minä olen runkopuun hakkuusäästön CO2-sidonnan laskenut periaattella 40/60 ja kertoimella 2,5, joka on 2,5*23,5= – n. 59 Mtn ja siinä on nyt sitten mukana maapohjakin hiilivaraston lisäys, jota tässä metsien CO2-nielussa -32,7 Mtn ei ole huomioitu, kun näin on sovittu virallisesti Lulucf-asetuksessa.
    Minua ei tuo poliittinen kielto estä tuomasta tieteellistä näkökulmaa keskusteluun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.4.2022, 19:52

    Ei ne Hesarin lukijat Kurki ymmärrä tuosta hienosta laskelmastasi mitään. ? Soiden ojitusasian yritin tampata oikeille raiteille Turusen jutulla, mutta kun se ei tepsinyt, lisäsin soista kappaleen.

    ”Jos katsotaan soiden ojitusten isoa kuvaa, ne eivät ole juurikaan kiihdyttäneet ilmastonmuutosta. Turpeen hajoaminen on tavallaan korvautunut puuston lisäkasvulla ja metaanipäästöjen alenemisella, eli ainakin se määrä mikä on ollut päästöjä on todennäköisesti ollut myös nieluja.

    Jos noudatetaan IPCC:n raportointiohjeita, nähdään Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaariosta, että metsien nielu kompensoi ison osan päästöistämme. Olemme myös luvanneet EU:lle, että säilytämme tietyn suuruisen metsänielun.

    Aivan kuten alkuperäinen mielipide esitti: jos laiminlyömme laajasti tarpeellisia harvennuksia, metsätuhot ja luonnonpoistuma uhkaavat lisääntyä. Jos hakkuita halutaan jostain syystä vähentää, päätehakkuita voi siirtää tuonnemmaksi männiköissä ja koivikoissa. Vanhoja kuusikoita sen sijaan kannattaa hakata pois ennen kuin kaarnakuoriaiset ehtivät iskeä niihin.

    Edellä mainituin perustein, hakkuiden vähentäminen ei mielestäni ole tavoiteltavaa itsessään, vaan se on korkeintaan muiden tarpeellisten toimien eli vaikkapa suojelualueiden pinta-alan lisäämisen ja kosteikoiden jatkuvan kasvatuksen lisäämisen sivutuote.”

     

    Kurki Kurki 4.4.2022, 21:17

    Ei ne Hesarin lukijat Kurki ymmärrä tuosta hienosta laskelmastasi mitään.

    Onhan noissa kirjoituskissa ollut myös johtopäätöksiä hyvin ymmärrettävässä sanallisessa muodossa.

    Kuten että Suomen kasvihuonekaasutase on positiivinen, kun kaikki nielut otetaan laskelmiin ja luvut todisteeksi. Uskoisin tämän riittävän monelle lukijalle.

    Toinen, että 5 milj.ha  metsää kasvavat ojitetut suot ovat vertaansa vailla oleva ilmastoteko puiden kasvun CO2-sidonnan ja metaanipäästöjen loppumien vuoksi ojittamalla. Ja että tämä nielu ylittää reilusti kaikki maapäästöt, on varmasti laittanut epäilemään HS:n julistamaa turvemaiden päästö propagandaa.

    Lisäksi uskon, että uhanalaista lajeista moni lukija on tullut uuteen uskoon, kun olen jankuttanut niistä, että 95 % ei tarvitse mitään suojelua, kun niiden elinympäristöt pienalaisilla luontokohtailla ovat hakkuiden ulkopuolella muutenkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.4.2022, 21:26

    Juuri noin, mutta suurin osa maallikoista ei tarvitse lukuja eikä varsinkaan niiden selityksiä kun niistä poikii vain uusia kysymyksiä.

    Turvemaiden metsissä hiilipäästöt oletettavasti pienenevät koko ajan, kun kunnostusojituskelvottomissa kohteissa ojat ovat tukkeutumassa itsekseen, turpeen kasvu elpyy ja monimuotoisuuskin palautuu. Hyvin kasvavat ojitusmetsät ovat muuttumassa turvekankaiksi. Turvekerroksen keskimääräinen paksuus on soissamme vain vähän yli metrin, joten ei sitä ”maailman tappiin” saakka hajoa.

    Luken tutkija Mika Niemisen mukaan ravinnepäästöt ovat olleet kasvussa, mikä alleviivaa lisäsuojausten rakentamisen tarvetta kunnostusojituksissa. Lisäksi paksuturpeisia kohteita saadaan jonkin verran jatkuvan kasvatuksen piiriin ainakin väliaikaisesti (”jatkettu kasvatus”) ts. ainakin siirrettyä kunnostusojituksia eteenpäin.

    Puuki 7.4.2022, 08:49

    Monimuotoisuus lisääntyi taas , kun korjattiin ylispuita pois turvemaalta. Jäi tähteelle sekapuustoa ja alikasvoskuusikkoa, jota voi joutua vähän täydentämään muutamia pikkuaukkoja  istuttamalla esim. koivulla.   Turvekerroksen paksuus oli mitattuna 6-8 m . Ei ollut kovin ohutturpeista siis. Luont. taimettumiseen ja alikasvoskuusikon  kasvuun  oli vaikuttanut lehtipuusto ja luultavasti myös laskuojan tuoma hiesumaa. Oja toimi laskeutusaltaana ja  turvemaa kuvio suodatusalueena ennen vesistöä.  Kun puun kasvu riittää haihduttamaan vettä tarpeeksi,niin metaania ei pääse haihtumaan ja hiiltä kertyy  kasvuun. Lisäksi tukkipuuta joka korjattiin jää rakenteisiin pitkäaikaiseksi hiilivarastoksi.  Hiilitase (ja kasvihuonekaasutase) pysyy hyvällä mallilla.

    Kurki Kurki 7.4.2022, 09:08

    Luont. taimettumiseen ja alikasvoskuusikon kasvuun oli vaikuttanut lehtipuusto ja luultavasti myös laskuojan tuoma hiesumaa.

    Minulla on muutamia tuollaisia metsapalstojen läpi meneviä tulvapuroja, jotka kevättulvilla kuljettavat ravinteikkaita vesiä ja nousevat uomasta ympäristöön tulvajärveksi. Ovat metsäluonnon varsinaisia helmiä ja kasvat jopa 2,5 m3 kuusia (Viime kesänä myrsky kaatoi tuon kokoisen kuusen). Kasvavat pihlajaakin alikasvoksena koivun, kuusen ja männyn lisäksi. Yhden suoran 300 m matkan olen palauttanut luonnon mutkittelevaan tilaan kaivamalla entisen suoran ojan päälle serpentiinin muotoon uuden ojan, jonka pituus on nyt 1000 m.

    Toisella palstalla lisäsin monimuotoisuutta kaivattamalla purorännin , joka meni märän vain pajukkoa kasvavn 1ha suon läpi, molemmin puolin syviä ja vähän leveämpiä ojia, joissa ojamaat nostavat nyt maanpintaa sen verran, että maapohja on kuivempaa ja voi kasvaa metsää. Ei ollut kovin syvä suo, sillä paikka paikoin nousi kivistä kivennäismaatakin pintaan.

    Näin voisi parannella näiden pienten purojen uomia monimuotoisemmaksi hyvin monessa paikassa.

    Puuki 7.4.2022, 09:25

    Varsinkin pelloilta valuvat vedet ravinteineen kannattaa kerätä metsiin ojia ja valuma-alueita hyväksikäyttämällä . Muutamia muitakin vastaavia kohteita on myös mulla.   Toiselta kuviolta jossa on ollut samanlaista ilmaista lannoitusta hakattiin 36 vuotias kuusitukkipuu jonka tilavuus oli n. 700 l.   Jos pohjaveden pinta jää jatkuvasti liian korkealle , niin koivut ja kuuset varsinkin tahtoo kaatua sitten tuulissa, se kannattaa myös ottaa huomioon.  Ellei  sitten ole Metso-kohde kyseessä jossa kunnostusojitusta ei voi tehdä.

Esillä 10 vastausta, 2,751 - 2,760 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 275 276 277 … 970 971 972