Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,771 - 2,780 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Visakallo Visakallo

    Niin kauan kun vaaditaan jotain ”aitoa metsää”, mutta ei tehdä omassa elämässä vihreää siirtymää, vaatimukset kuulostavat naurettavilta.

    aegolius aegolius

    >METSÄ on paljon muutakin kuin pelkät puut.

    >Keinotekoisesti aikaansaatu puusto ei ole metsää.

    Jo tuossa on kaksi täysin eri asiaa. Metsään luonnollisesti kuuluu paljon muutakin kuin pelkät puut, mutta että niiden puiden luominen ”keinotekoisesti” kaataisi jo yksin koko kokonaisuuden. Melko kireä tulkinta.

    Nostokoukku

    Luonnonhoito se vasta väärä nimi puunkasvatustoiminnalle. Jalostettu mikä jalostettu, olipahan purkin kyljessä mikä numerosarja hyvänsä, ja siten luonnon vastainen. Tunnen kyllä klooni -sanan, olen ollut joskus niitä kasvattamassa ja markkinoimassa. Merkittävimmin kloonausta on käytetty visakoivun lisäyksessä. Yli 40 vuotta tuli metsäammattilaisena kankaita ja korpia talsittua. Tuli nähtyä monenlaista ja mietittyä toiseltakin kantilta asioita. Puolestani toimikoon kukin omilla maillaan kuten tahtoo. Mutta ei pidä hienostelevilla termeillä selitellä niinkin kroisia toimintaa kuin ns. metsänhoito valtaosaltaan on. Vertaa vaikkapa viime aikoina julkisuudessa olleisiin toimiin ja tapauksiin sanan lastensuojelu kanssa.

    aegolius aegolius

    Ok, kiitos vastauksesta.

    >Luonnonhoito se vasta väärä nimi puunkasvatustoiminnalle.

    Käsitteitähän nämä. Itse voi koettaa keksiä paremman, mutta keskustelua helpottaa valmiiden käsitteiden käyttö. Tällä ”luonnonhoidolla” nyt ei kuitenkaan tarkoiteta itse puunkasvatustoimintaa, vaan sitä kaikkea muuta, kuten varmasti tiedätkin. En pidä käsitettä hienostelevana. Eri asia on mihin toimet riittävät.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Kohtalaisen hyvä postaus Nostokoukulta. Hänen pointtinsa unohtuu toisinaan keskusteluissa kun synteesiä haetaan ääripäiden kautta. Keskutelu tuppaa näivettymään kun toinen puoli on viherkommarihörhö ja toinen kertoo aivan pokkana miten ojat ovatkin mainioita ravinnesieppareita.

    Leena

    Ja kyllä päivystäjä, Leenalla on metsää talouskäytössä ja myös omatoimisuojelussa ja vaikka missä ja on sitä paljon.

    Timppa

    Metsänhoito: Avohakkuu, pohjavesi nousee, valaistusolojen muutos hävittää kenttäkerroksen kasvit. Maanmuokkauksella myllätään maaperä, aiheutetaan ravinnepäästöjä ilmaan ja veteen.

    Kummallista.  Kun  tiuhaan kuusikkoon tehdään aukko, niin  minun havaintojeni mukaan kenttäkerros villiintyy kasvamaan hurjasti.  Ne vähäiset sammaleet, jotka siellä kuusten alla olivat, kylläkin häviävät.  Kuten olen kirjoittanut, niin  aukkovaihe on oleellinen osa boreaalisen havumetsän kehityskulkua.  Miten me muuten saisimme metsäämme lehtipuita ja mäntyjä?

    Nykyinen kääntömätästys on fiksu systeemi.  Parin vuoden kuluttua ei edes tiedä, että kaivinkone on käynyt muusta kuin taimien hyvästä kasvusta. Ei siitä mitään päästöjä tule muusta kaivinkoneen pakoputkesta.

    Toki metsänomistajakin hyötyy metsien hyvästä kasvusta, mutta hyöty muille on moninkertainen.  Kyllä meikäläinen edelleen uskoo, että on fiksumpaa kasvaa metsiä mahdollisimman tehokkaasti.  Siitä hyötyy siin kovin moni taho.  Mitäpä Nostokoukku tarjoaisit vaihtoehdoksi syrjäkylien metsureille?

    Pitäisiköhän metsänhoitajan titteli uudistaa ja jakaa kahteen osaan?  Toinen niille, jotka huolehtivat tästä yhteiskunnasta ja toinen niille, jotka huolehtivat lahopuista?

    Rane

    ”kroisia toimintaa…”

    Jep,jep.Nostokoukun kannattaisi tutustua tämän Luonnonperintösäätiön toimintaan.Ostivat tämän ”puupellon” jossa on tehty harvennushakkuu(ilmakuvissa näkyy vielä ajourat).Kun myrsky kaatoi puuta niin puupelto muuttui biodiversiteetin ihmemaaksi.Voimme siis päätellä että ihan samanlaista metsää on ero vain siinä että luontoihmisen silmää miellyttää enemmän kaatuneet puut.

     

    Paatsamakorpi – Luonnonperintösäätiö (luonnonperintosaatio.fi)

    Visakallo Visakallo

    Reva-Leena: ”ja toinen kertoo aivan pokkana miten ojat ovatkin mainioita ravinnesieppareita.”

    Niinhän ne ojat ovatkin, Leena vain jätti tarkoituksellisesti ”sammaloituneet”-sanan tekstistä pois.

    Nostokoukku

    En ottanut kantaa yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, enkä halua keneltäkään töitä tai muuta elantoa viedä. Haluan vain puhua asioiden oikeilla nimillä. Luonnonperintösäätiö näki varmaankin metsän puilta ostaessaan viitattu metsän. Kainuun korkeudella ttervaleppää ja paatsamaa kasvava korpi täytyy olla rehevä, kostea ja varmaan lähteinen. Aika tekee siitä arvokkaan luontokohteen, jonka arvot ovat .uuta kuin nyt harvennettu puusto

    Timppa

    Entäs ne kenttäkerroksen kasvit Nostokoukku?  Oletko tosiaan sitä mieltä, että uudistushakkuu hävittää ne?  Et ottanut myöskään kantaa siihen, että aukko kuuluu luonnonmukaiseen boreaaliseen metsään.

Esillä 10 vastausta, 2,771 - 2,780 (kaikkiaan 9,714)