› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,821 - 2,830 (kaikkiaan 9,711)
1 2 3 … 282 283 284 … 970 971 972

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 17.4.2022, 20:48

    Kiitos Petkeles linkistä!

    Kyllä vanhojen metsien suojelu pitäisi hoitaa suojeluohjelmien eikä metsäsertifikaatin avulla. Talousmetsäalue pitää erottaa suojelumetsästä!

    Toinen huomio liittyy maksimihakkuisiin: niiden ehdotonta kattolukua ei kannata laittaa sertiin koska meillä pitää olla mahdollisuus hakata korkeasuhdanteessa tarvittaessa välillä enemmänkin.

    Kurki Kurki 17.4.2022, 20:51

    https://yle.fi/uutiset/3-12324149

    Lainaus: ””””Kaakkois-Suomen Elyn asiantuntija, hydrobiologi Taina Ihaksi pysähtyy vanhan männyn eteen ja pohtii, riittäisivätkö sen pintaa verhoavat jäkälä ja sammal takaamaan hyönteisiä hömötiaisen ruuaksi.””””

    Olisi kannattanut tutustua Wikiin, mitä se sanoo Hömötiaisesta.
    Ennen 1960-lukua Suomen metsissä runkopuuta oli nykyisestä määrästä vain puolet ja kaikki vanhat metsät ainakin Etelä-ja Keski-Suomessa oli hakattu ja Hömötiainen voi paksusti. Nyt kunnon metsiä ja vanhojakin on joka paikka täynnä eli hakkuut eivät voi olla mitenkään syy Hömötiaisen uhanalaisuuteen.

    Wiki: Suomen hömötiaiskanta on pienentynyt huomattavasti 1940–1950-luvuilta lähtien, ja vuoteen 2019 mennessä pesivien parien määrä oli laskenut hieman yli 400 000:een.

    Visakallo Visakallo 17.4.2022, 20:57

    Eri aikakausien metsäsodat ovat tarvineet oman tunnuseläimen. Ensin oli valkoselkätikka, sitten liito-orava, nyt hömötiainen. Itse asian kanssa niillä ei juurikaan ole ollut yhteyttä, kuten ei nytkään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.4.2022, 20:59

    Jospa osasyy on ilmansaasteissa; Espoon Keskuspuistossa ei ainakaan kasva puissa jäkäliä.

    Petkeles Petkeles 17.4.2022, 21:35

    Otan taas rautalangan käyttöön.

    Jos saunassa on tulet ja lämpöä 40 astetta ja puolta tuntia myöhemmin yhä tulet ja nyt 80 astetta, niin nostiko lämpöä tuli vai eikö tulella ollut vaikutusta, koska lämpöä ei aikaisemmin ollut tulesta huolimatta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.4.2022, 21:53

    Kävelin tänään Kontiolahdella ja tien varren nuorissa männyissä oli naavaa/luppoa. Ei siis aina tarvita vanhaa metsää jäkälän esiintymisalustaksi.

    Visakallo Visakallo 17.4.2022, 22:06

    Petkeles voisi ensin yrittää vastata tuolla edellä esittämääni FSC/HCV kysymykseen, niin palataan sitten siihen rautalankamalliin.

    Puuki 18.4.2022, 08:20

    Naavat ja lupot palasi metsiin,kun 80-luvun alusta lähtien  alettiin vähentää ilmansaastutusta tehtaissa.

    Elyn asiantuntijan käppyrä ihmetyttää, kun sen mukaan säästöpuuindeksi olisi ollut v- 1999 100 ja v. -14 vain n. 20 . Ei voi pitää paikaansa ainakaan nykypäivänä (8 vuotta käppyräseurannan  päättymisvuodesta) nuo suhteet koska 90-luvun loppupuolella ei jätetty säästöpuita juuri minkään vertaa siihen verrattuna mikä on nykykäytäntö.   Vanhoja metsiä tuleekin suojella , mutta muualla olisi tehtävää sen suhteen enemmän kuin täällä.  Ennen esim. Venäjän aukkohakkuut sai FSC-sertin , vaikka aukot on siellä laajoja eikä uudistuksistakaan ole yleensä huolehdittu kunnolla.  Suojelukaistaleita on jätetty yleensä 100 – muutaman sadan ha:n aukkojen väleihin.

    Metsätalouden harjottamisen viaksi luetaan joissain piireissä liki kaikki muutokset metsien lajistoissa.  Sehän ei pidä paikkaansa koska esim. jänis-ja metsäkanalintukantohin on vaikuttanut  merikotkan onnistunut suojelu.  Kun tänne lähistölle pesi merikotkat, niin sen jälkeen loppui metsäkanalintujen esiintyminen lähes kokonaan ja jäniskanta romahti.

    Varsinkin jk jota luonnonsuojelijat mielellään painottaa parhaana menetelmänä vähentäisi juuri  isojen ja vanhojen ja lehtipuiden määrää metsissä.   Ei ole heillä asiantuntemusta metsän kasvatuksesta eikä -kiertokulusta vaikka muuten ötökkäbiologiasta varmaan onkin.       ” Metsäsodassa” on kysymyksessä valtataistelu jossa tosiasiat sivuutetaan ideologisesti sopivamman ”tiedon” tieltä.

    Petkeles Petkeles 18.4.2022, 09:12

    Heh, joillain ei ole minkäänlaista asiantuntemusta biologiasta, mutta silti syntyy liuskatolkulla satuja luonnon tilasta. Metsän kiertokulkukin on vähän niin ja näin.

    Rane 18.4.2022, 09:17

    ”Heh, joillain ei ole minkäänlaista asiantuntemusta biologiasta, mutta silti syntyy liuskatolkulla satuja luonnon tilasta. Metsän kiertokulkukin on vähän niin ja näin.”

    Onneksi et ole niitä täällä julkaissut.

Esillä 10 vastausta, 2,821 - 2,830 (kaikkiaan 9,711)
1 2 3 … 282 283 284 … 970 971 972