Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,861 - 2,870 (kaikkiaan 9,711)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Timppa

    Mihin Anneli peustuu käsityksesi, että nykyisellä metsätaloudella olisi jotain mitattavaab vaikutusta uhainalaistumiseen?

    aegolius aegolius

    >Aikahorisonttihan näillä edellä verratuilla asioilla on hyvin yhteneväinen.

    Kunnon ”luontoihminen” hankkii pihaan neljä sähköautoa. Se vasta on ympäristöteko! Mites se aikahorisontti siinä menikään? ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perustan siihen että on tarvinnut kirjoittaa esimerkiksi metsälakiin suojeltaviksi metsälakikohteet ja metsäsertifiointiin säästöpuut. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä: metsätalous on kiistatta poistanut metsästä lahopuuta joka on monen eliölajin kotiympäristö. Tässä on oleellista että verrataan talousmetsää luonnontilaiseen eikä nykyisiä metsiä aiempiin metsiin.

    aegolius aegolius

    Timppa, missä AJ sellaista esitti?

    >jos oletetaan tuntemattomassa puoliskossa lajeista sama uhanalaisuuden aste kuin on tunnetuissa lajeissa.

    Miksi olettaa näin? Tai vielä paremmin: Miksi olettaa, että jonkin lajin vähäisyyteen voi vaikuttaa, kun vähäisyys johtuu tavallisimmin hyvin tiukoista vaatimuksista elinympäristön suhteen? Laji saattaa olla ihan elinvoimainen ja menestyvä omat vaatimuksensa täyttävissä elinympäristöissä, mutta niitä vaan on hyvin vähän.

    Petkeles Petkeles

    ”Laji saattaa olla ihan elinvoimainen ja menestyvä omat vaatimuksensa täyttävissä elinympäristöissä, mutta niitä vaan on hyvin vähän.”

    No huh huh, nyt kannattaa ajatuksen kanssa kerrata, mitä uhanalaisuus tarkoittaa (vrt. harvinaisuus, uhanalaistunut). Harmi kun en muista erään kirjan nimeä, jossa näitä noviiseille avataan.

    aegolius aegolius

    Tarkistin. Wikipedian mukaan asia on ennen mennyt näin: Uhanalaisuus määritellään siten, että eliölajiin tai sen populaatioon kohdistuu lopullisen häviämisen vaara

    Ongelma on, että vuonna 2022 metsäkeskustelussa se ei tarkoita enää tätä. Suomessa luokitellaan suuri määrä sellaisia lajeja uhanalaiseksi, jotka eivät todellakaan ole minkäänlaisessa ”lopullisen häviämisen vaarassa”.

    PS. Vain ammattilainen voi sanoa toista noviisiksi ja sinulta en ota sitä vastaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    aegeolius: Timppa lukee jo ajatukseni! Kyllä mielipiteeni uhanalaisuudesta on tuossa rivienikin välissä tullut monesti esiin. Uhanalaiseksi pääsee nykyään kai jo sillä että yksilömäärä alenee nopeasti, kuten hömötiaisen kohdalla. Arvaus että tuntemattomissa lajeissa on yhtä suuri osuus uhanalaisia on vain arvaus mutta varmaan yhtä pätevä kuin vastakkainenkin arvaus.

    aegolius aegolius

    Petkeles voisi esimerkiksi parilla virkkeellä perustella miksi Euroopassa elinvoimaiseksi luokiteltu ja Suomessa kymmenien tuhansien pesivien parien tervapääsky on Suomessa erittäin uhanalainen? Eikö lajin pitäisi olla erittäin vakavassa lopullisen häviämisen vaarassa ollakseen erittäin uhanalainen? Eletään valtavan uhan aikaa! Nyt voi tavata jopa päivittäin erittäin uhanalaisia lajeja. Ei tällainen ollut mahdollista vielä muutama vuosikymmen sitten.

    Edit. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tervap%C3%A4%C3%A4sky

    Jos linkin tiedot eivät Petkeleksen mielestä pidä paikkaansa, saa korjata.

    Kurki Kurki

    Meidän on vain ”demottava” eli kokeiltava tunnettuja konsteja niin kauan että tulosta alkaa syntyä, ja jos syntyisi, se olisi kyllä kilpailuvaltti meidän metsäsektorillemme.

    Vanhojen metsien uhanalaisia lajeja on 238 ja muiden kangasmetsien (talousmetsät) ja tarkemmin määrittelemaättömien 218.  Katso Punainen kirja 2019 sivu 43 taulukko 5.

    Miten autetaan näitä vanhojen metsien ja talousmetsien ulkopuolella olevia lajeja niiden elinympäristöissään runsastumaan, jotka jo ovat hakkuiden ulkopuolella muutenkin kuten lehdot, rannat, suot, vedet, harjut, paahderinteet, kalliot, kivikot, perinneympäristöt ja tunturipaljakat? Näitä uhanalaisia lajeja on kaikista uhanalaisista (2670-456)= 2214 eli n. 83%.

    Sanoisin ettei mitenkään, sillä ei luonnossa kaikki ole 100%:sta. Hyvä jos eloinvoimaisuus on yli 50%. Suurin uhanalaisten lajien määrä löytyy tunturipaljakoilta, joissa uhanalaisuus on n.40% ja ovat luonnon hoidossa olleet jo jääkaudesta lähtien. Satunnaistekijät ja ilmastonmuutos mainitaan ylivoimaisesti suurimmaksi uhkatekijäksi tunturipaljakoilla. Porot vain pieneltä osin. Porot tietenkin ovat olleet aina uhkatekijä eli ovat osa luontoa muutenkin ja ilmastonmuutokset kuuluvat luonnon omiin uhkatekijöihin. Mitähän nuo satunnaistekijät sitten ovat?

     

    Timppa

    Kysymykseni kuului siis, että miten metsätalouden osuus mitaan?  Luonnossa on lukuisia eri suuntiin vaikuttavia tekijöitä.  Millaisella analyysillä selvitetään näiden erilaisten vaikutus.  Hömötiainen on hyvä esimerkki.  Kuka pystyy luotettavasti  tutkimaan eri eläinlajien, ilmaston,  metsien muuttumisen kaskitalouden jälkeen,  loisien ja tietysti myös metsätalouden vaikutukset hömötiaiskantoihin.

    Uhanalaisuuskeskustelussa on hyväksytty liian helposti, että metsätalous on syyllinen ilman siis, että kaikki mahdolliset tunnetut ja tietysti tuntemattomienkin vaikutus otetaan huomioon.

     

     

Esillä 10 vastausta, 2,861 - 2,870 (kaikkiaan 9,711)