Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 9,714 vastausta, 127 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Rukopiikki toimesta.

Esillä 10 vastausta, 2,901 - 2,910 (kaikkiaan 9,714)

1 2 3 … 290 291 292 … 970 971 972

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 24.4.2022, 11:08

Se on totta että kemikaalit ja muovit leviävät aivan kaikkialle. Yksittäisille eliöryhmille vaikutus voi olla tuhoisa kuten tiedämme mehiläisistä ja neonikotinoideista. Samoin matelijat ja sammakkoeläimet ovat herkkiä kemikaaleille. Yksi tekijä muiden joukossa, ja suhteellista merkitystä taitaa olla jälleen mahdotonta laskea, kun meillä ei ole kemikaalivapaata rinnakkaismaailmaa johon voisimme verrata. Omaan kemikaalikuormaansa voi vaikuttaa samaan tapaan kuin omaan päästökuormaansa.

hemputtaja 24.4.2022, 11:21

Eläinten ja hyönteisten vähenemiseen voi hyvinkin olla syynä erilaiset mömmöt, jos tosiaan eläimet ovat vähentyneet muutenkin kuin paikallisesti. Tirppa- ja oravaherroista tulee tuhkamunia, hyönteiset kuolee tai sekoaa, jne.

Oravien osalta ei oikein mömmöjen syyttäminen taida kuitenkaan päteä. Voin erehtyä, mutta torjunta-aineiden pruiskuttelu metsiin taitaa nykyisin olla aika vähäistä. Käpymetsiin niitä ei ruiskutella lainkaan, ellei jotain tihulaista yritetä torjua.

Tutkimukset aiheesta taitavat kyllä puuttua. Lintubongareilta kyllä löytyy hyvät tilastot, mutta jos lajit ovat harvinaistuneet, niin kadon syytä ei ole varmistettu. Mehiläisistä taisi olla joku tutkimus, jossa todettiin, että torjuntaaineet sekoittivat hunajistien suuntavaiston. eivät löytäneet enää pesään tai takaisin apajalle.

Olisi varsin tärkeää selvitellä syyt jos katoa löytyy, koska seuraavaksi saattavat katoilla ihmiset. EU:kin keskittyy vain ”tärkeämpiin” hommiin kuten hömppäuutisiin internetissä.

Kasvillisuuden osalta on kyllä toistaiseksi turha puhua luontokadosta ja uhitella rankaisusäädöksillä. Näytöt puuttuvat ja kyse on mielipiteistä, joilla ei pidä maailmaa rakentaa.

LUKE (ja siellä ent. edesmennyt Metsäntutkimuslaitos) on inventoinut kasvillisuutta Valtakunnan Metsien inventoinnin yhteydessä. Kartoitus on toinen sodan jälkeen. Odotan tuloksia. Toistaiseksi ei havaintoa eli hiljaista on ollut. Ehkä eivät uskalla julkistaa tulosta, jos se ei ole yleisen mielipiteen mukainen tai sitten tilanne on niin kauhistuttava kuin luontoilijat väittävät.

Puuki 24.4.2022, 11:46

Osa pikkulintukantojen muutoksesta johtuu niiden pyydystämisestä verkoilla E-Euroopassa ja muuallakin. Siihen lisänä erilaisten kemikaalien lisääntynyt käyttö , muut ympäristömyrkyt , ilmaston muutoksen tuoma vaihtelu , mm. lajien luont. kehityksestä ( + suojelutoimet esim. merikotka) aiheutuneet muutokset lajistossa , vieraslajit ja elinpiiriään laajentaneet lajit ( mm. naakka, metsäkauris, rusakko) . Kun joku on keksinyt syyttää lintu-ym. eläinkantojen muutoksesta metsätaloutta, niin ihan pieleenhän se arvio on pääosin mennyt. Kun lisäksi myös talousmetsien käsittely on kehittynyt jatkuvasti paremmaksi myös ympäristönsuojelu asioiden huomioon ottamisessa.

Gla 24.4.2022, 12:36

Juuri noista syistä itsekin epäilen ongelmien liityvän vähintään suurelta osin muuhun kuin metsätalouteen. Kemikaalit on yksi tekijä, toinen on sähkömagneettinen säteily, jonka määrä on 1000-kertainen luontaiseen tasoon verrattuna. Toki metsätalouskin kuormittaa, mutta kun huomioidaan aikajänne eli muutosten ajoittuminen, automaattinen avohakkuun leimaaminen syylliseksi ei voi olla oikea vastaus.

80-luvulta itsekin muistan valtavat varpusparvet kaupunkien orapihlaja-aidoissa tirskuttamassa. Ei metsien hakkuut niitä ole voinut vähentää. Kaupungeissa ilmakin on puhtaampaa, kun autoissa on lyijytön polttoaine ja katalysaattorit, tehtaissa tehokkaat suodattimet.

Petkeles 24.4.2022, 12:48

Tutkimuksissa on se jännä juju, että niissä on havainnoitu nämä vaikeasti ajallisesti ja paikallisesti hahmotettavat syy-yhteydet. Ilman niitä tutkimuksia keskustelu olisi juuri näitä 80-luvun pensasaitoja, naapurin lintulautoja ja lapsuuden kesien muisteluja.

aegolius 24.4.2022, 12:54

Kerropa Petkeles esimerkki jostain tällaisesta tutkimuksesta, niin voin perehtyä tuohon menetelmään. Hyvin vahvasti epäilen.

Edit. On vaan ”jännä juju” siinä, että poimitaan tutkimuksesta se helppo, eli ”tulos” ja jatketaan sohvalla löhöilyä ja oman ennakkoluulon levittämistä. Aniharva perehtyy tutkimusmenetelmään JA huomaa sieltä heikkouksia.

Timppa 24.4.2022, 13:00

Tutkimuksissa on se jännä juju, että niissä on havainnoitu nämä vaikeasti ajallisesti ja paikallisesti hahmotettavat syy-yhteydet. Ilman niitä tutkimuksia keskustelu olisi juuri näitä 80-luvun pensasaitoja, naapurin lintulautoja ja lapsuuden kesien muisteluja.

Nyt en ymmärrä. Avaatko Petkeles sen, mistä löytyy tutkimukset, jotka selvittävät esimerkiksi varpus-ja oravakantojen tasantumiset.

Muuttomatkot ja talvehtimisalueiden olot selvittävät muuttolintujen tilannetta. Toisaalta voi olla niin, että esimerkiksi Afrikasssa ilma saattaa olla puhtaampaa, mikä vaikuttaisi toiseen suuntaan.

Gla 24.4.2022, 13:03

Luin hiljattain kirjan Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa. Kirjoitettu joskus vuosituhannen vaiheessa ja saanut ylistäviä arvioita luontoväeltä.

Kun olet Petkeles lukenut tuon, palataan asiaan.

Kurki 24.4.2022, 14:00

Juuri noista syistä itsekin epäilen ongelmien liityvän vähintään suurelta osin muuhun kuin metsätalouteen. Kemikaalit on yksi tekijä, toinen on sähkömagneettinen säteily, jonka määrä on 1000-kertainen luontaiseen tasoon verrattuna.

Suomessa ollaan valheellisessa ihmisen aiheuttamassa monimuotoisuuden kulpassa, joka pitäisi poksauttaa rikki.

Luulisi kyllä ensin näkyvän saasteet vesistöistä ruokansa saavissa eläimissä. Joutsenet ovat lisääntyneet vahinkoeläimiin verrattavaan tasoon asti. Pari vuotta sitten seurasin 50 joutsenen parvea, joka päivisin oleili koko kesän isolla maanviljelysaukealla. Eivät siis pesineet, vaan viettivät aikaansa liikkumalla eri peltolohkoilla ja yöksi järvelle. Samoin tässä lähellä melkein joka lammella joutsenpari on pesinyt kymmeniä vuosia. Metsäkanalinnuista kokemukset ovat, että löytämistäni pesistä 2/3 tuhottiin munat tai hautoja katosi. Kyllä merienkin täytyy olla hyvässä kunnossa, kun merimetsokanta on räjähtänyt ja tuhonneet lukemattomien saarten puuston aina Perämerelle asti. Hylkeetkin lisääntyneet haitaksi asti. Hirvet. Kauriit. Peurat.

Sanoisin, että näihin joidenkin eliölajien taantumiseen syyllinen on luonto itse, jota on luonnon armoton kilpailu ravinnosta, eliympäristöistä, pedot, sairaudet, vahvempi laji syrjäyttää heikomman jne.

Suomen monimuotoisuuden suurin uhkatekijä on:

LONNON SATUNNAISET TEKIJÄT

Luonto ei koskaan ole täydellinen ja siksi on aina uhanalaisia lajeja. Ei niistä koskaan päästä eroon.

Tunturipaljakoiden n. 40% lajien uhanalaisuuden suurin syy on satunnaiset tekijät. Katso Punainen kirja 2019.

Suomen luonnossa kaikki on niin hyvin kuin voi olla tunturipaljakoillakin.

A.Jalkanen 24.4.2022, 14:06

Tunturipaljakoilla merkittävin tekijä on luultavasti poro. Lisäksi uhkana ilmastonmuutos. Kasvillisuusmuutokset nähdään selkeästi alueilla joille poro ei aiemmin päässyt kuten Mallan luonnonpuistossa.