› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,921 - 2,930 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 292 293 294 … 970 971 972

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 25.4.2022, 17:02

    Sehän se vähän ihmetyttääkin, että mitä tekemistä turvekerroksen paksuudella on sen asian kanssa, kuinka paljon uutta, hiiltä sitovaa tuvetta Suomessa kasvaa joka vuosi? Eihän turvetuotannossa käytetä kuin hyvin pieni osa tästä määrästä.

    Teufelin Zumi 25.4.2022, 18:56

    Pysytään nyt kuitenkin omien rajojen sisä puolella, siellä sitten hiilinielut ja  -varastot tasapainossa.

    Visakallo Visakallo 25.4.2022, 19:51

    Miksi Teukka pitää pysyä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.4.2022, 09:57

    Webinaareja mm. sekametsistä.

    https://www.metsaforest.com/fi/Asiakasedut/Pages/Paikallistapahtumat.aspx?

    Visakallo Visakallo 27.4.2022, 19:43

    Helsingissä kaikki hyvin. Liito-oravatkin ovat muuttaneet muualta Suomesta pääkaupunkiin:

    Helsingissä on nyt tiedossa 146 metsä­kuviota, joilla on elänyt liito-oravia. Niistä 42 on Keskuspuiston itäpuolella.

    Helsingin liito-oravat inventoidaan nykyisin joka kevät. Lajin lisääntymis- ja levähdys­paikat ovat luonnonsuojelulain suojaamia. Niitä ei saa hävittää tai heikentää ilman Uudenmaan ely-keskuksen myöntämää poikkeuslupaa.

    Liito-oravat käyttävät päivälepoon ja lisääntymiseensä valmista tikankoloa tai tavallisen oravan rakentamaa risupesää. Kaikkia niistä ei voi löytää täystiheästä metsästä. HS

    Jean S 27.4.2022, 21:51

    Minuakin kiinnostaa se, miten metsänhoito on nykyisinkin syyllinen kaikkeen. Menohan on ollut paljon nykyistä hurjempaa harsintajulkilausumasta pinta-alaverotuksen päättymisen turbohakkuuvuosiin, ja nyt on jo pitkään menty lievempään suuntaan vihertävien ohjeiden mukaan. Miksi tulosta ei silti tule tarpeeksi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.4.2022, 22:18

    Sukupuuttovelka? Tarkoittaa että heikompaan suuntaan meno näkyy lajistossa viiveellä; siispä ehkä parempaan menevä metsänhoitokin näkyy vasta viiveellä.

    Gla Gla 27.4.2022, 23:00

    Sitä emme voi tietää, koska muitakin vaikuttavia tekijöitä on. Kemikalisoituminen, lämpeneminen… Täytyy vaan koittaa varovaisuusperiaatteen mukaan mennä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.4.2022, 08:24

    Miten varovaisuusperiaate sovelletaan käytäntöön, jos huomioidaan myös että kaikki muutos ei johdu metsätaloudesta?

    Gla Gla 28.4.2022, 09:09

    Hyväksytään ajatus, että metsätaloudellakin on haitallisia vaikutuksia luontoon ja pyritään minimoimaan ne tutuilla menetelmillä, kuten suosimalla kuusen jälkeen koivua tai mäntyä, sekapuustoa, erirakenteisuutta sekä lahopuustoa. Lisäksi tehdään harvennukset ajoissa, jotta etenkään kuusikko ei kasva ylitiheäksi, jossa aluskasvillisuus surkastuu.

    Metsätalouden ulkopuolisia tekijöitä ei metsätaloudessa voi huomioida. Tietysti lämpenemiseen voi varautua suosimalla kuusta vain taatusti tuoreilla kasvupaikoilla, jossa kuivuus ei ole todennäköinen riski. Mutta siinä näkökulma on vähän erilainen kuin metsätaloudesta suoraan johtuvilla tekijöillä. Jos laji kärsii kemikalisoitumisesta, metsätalouden ratkaisuilla ei ole siihen vaikutusta.

Esillä 10 vastausta, 2,921 - 2,930 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 292 293 294 … 970 971 972