› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,941 - 2,950 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 294 295 296 … 970 971 972

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Petkeles Petkeles 29.4.2022, 07:34

    Tämä on taas helmiä sioille, mutta mennään.

    Laitat lieden täysille ja käden liedelle (mehtee pittää kuatoo). Jossain vaiheessa liesi alkaa tuntua epämukavan lämpimältä (ekosystemssit romahtaa) ja muutat sen yhden tason viileämmälle ajatellen, että käsi ei nyt varmastikaan pala kun korjaavia toimenpiteitä (säästöpuut, 10k€/ha) on tehty. Käsi kuitenkin palaa.

    Tomperi 29.4.2022, 07:49

    Onko se luontokatoa vai sattuman oikku, kun tänä keväänä teeren soidin oli täysin hiljentynyt, ei soidinta.  Vaihtavatko teeret soidin paikkaa useinkin?  Tätä soidinta olen kuunnellut  yli 30 vuoden ajan, keväisin.

     

    Kurki Kurki 29.4.2022, 08:23

    Täällä talvella oli suurimmat teeriparvet miesmuistiin. Yli sadan linnun parvet lenteli.

    Onko se luontokatoa vai sattuman oikku

    Juuri näin luonto toimii eikä ole ihmisen aiheuttamaa.

    Luonnossa kaikki on aaltoliikettä eikä mikään ole 100%:sta. Luonnossa aina on lajien uhanalaisuutta. Kannat ovat menossa joko ylös tai alas, jotkut aivan äärilaidasta äärilaitaan. Juhani Ahon kirjasta ”Panu” muistuu mieleen kanalinnuista, että muutaman hyvän vuoden jälkeen tuli sellainen kato, ettei lintuja löytynyt mistään. Kanalintujen kannanvaihtelua on tapahtunut aina.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.4.2022, 08:52

    Kannanvaihtelut kuuluvat luontoon ja vasta pitemmän aikavälin seurannat paljastavat suunnan. Metsänhoito ei ole metsälajienkaan uhanalaisuuden ainut syy, joten metsätalouden toimenpiteiden merkitys on rajallinen. Jos niillä jotain merkitystä on, sen pitäisi alkaa näkyä uhanalaisarvioinneissa jotta metsäalan motivaatio paranisi.

    Hömötiainen on yleisenä lajina hyvä indikaattori sille mitä metsissä tapahtuu. Todennäköisesti hyvin hoidettu talousmetsä ei ole sille hyvä elinympäristö. On myös muita huomaamattomampia lajeja joille talousmetsä ei sovi. Niille pitää jättää kokonaan hakkaamattomia ja hoitamattomia säästiöitä, esimerkiksi säästöpuuryhmät, metsälakikohteet ja vesistöjen suojakaistat, joista jälkimmäisissä tehdään vain varovaisia poimintahakkuita eli suurten puiden poistoa.

    Timppa 29.4.2022, 09:29

    Hömötiainen on yleisenä lajina hyvä indikaattori sille mitä metsissä tapahtuu.

    Hömötiainen on indikaattori jollekin.  Ei kuitenkaan satavarmasti sille, mitä metsissä tapahtuu tai ainakaan metsätaloudelle.  Kuten tuolla aiemminkin kyselin, niin on monia eri tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa höppien kantoihin.  Vaikkapa ne mikromuovit, ilman kemikaliot tai muut näkymättömät tekijät.

    ”Ostat” Anneli liian helposti tuon viherporukan propakandan.  En tietysti väitä sitäkään, etteivät olisi oikeassa, mutta tieteellistä näyttöä asialle ei ole ei voikaan olla.

    Tilastoja tulkitessa kannattaa muistaa tämä viisaus:  Kesällä lisääntyvät hukkumiskuolemat ja jäätelönsynti.   Kuitenkaan kuolemien lisääntyminen ei johdu jäätelönsyönnistä.

    Siis kaksi samanaikaista tapahtumaa voivat olla toisistaan riippuvaisia tai.

    Tomperi 29.4.2022, 09:54

    Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen julkaisu, sen mukaan nykyiset metsäkanalintukannat, metso teeri pyy,  kannat vvuodesta 1965 vuoteen 1996 olivat laskeneet kolmannekseen silloisesta määrästä. En löytänyt tilastoa jossa olisi kuvattu  kannan kehitys näihin vuosiin saakka. Sen mukaan kanalintukannat olisi romahtaneet.

     

    mehtäukko 29.4.2022, 10:07

    Väliin on tullut kanahaukkojen paapominen, jotka tappavat em. lintuja läpi vuoden. Kylmät sateiset keväät tuhoavat pesinnät ja poikaset…jne.  Tottakai kannat vaihtelevat, ja joutilaat bird lifen joukkiot toitottavat milloin mistäkin muutoksesta. Jonnin joutavaa köheltämistä suurin osa.

     

    Timppa 29.4.2022, 10:42

    Kyllä ne kanalintukannat ovat etelässä laskeneet.  Se on selvä fakta.  Kuitenkin pohjoisessa tilanne on toinen.  Esimerkiksi Kemijärven kanalintukannoista löytyi lähes 20 vuoden ajalta tilasto.  Kannanvaihtelut ovat olleet aika voimakkaita, mutta trendi hyvin vakaa.   Verrattuna meidän metsiin Keski-Suomessa tuntuu, että siellä lintuja on moninkertainen määrä.

    Mitkä syyt Eteläisen Suomen heikkoihin kanalintukantoihoin ovat, sitä voi sitten arvella.  Kannan muutos on siis ainakin jollain tavoin hömötiaisten kannanmuutoksen  kaltainen.  Meillä on aukkoja tehty liki 60 vuotta, mutta sanoisin, että vasta viimeiset 10-15 vuotta kanalintujen määrä on vähentynyt voimakkaasti.

    Aukoilla on ollut myös positiivisia vaikutuksia.  Aiemmin olin löytänyt kolme metsonpesää aukoista kuusentaimia istutettaessa.  Kaikista läksi n 8 poikasta maailmalle.

    Rane 29.4.2022, 10:53

    ”(ekosystemssit romahtaa) ”

    EDIT Avohakkuita on tehty niin kauan ja isolla alalla että jos ne ja uuden metsän kasvatus tilalle aiheuttaisi ”ekosystemssien” romahduksen niin se olisi jo tapahtunut. EDIT

    Nostokoukku 29.4.2022, 11:32

    En kuulu birdlifeen enkä greenpeacee, mutta lintuja on tullut seurattua omalla metsäkämpällä -70-luvulta asti. Tuolloin kuukkeleita oli kämpän ruokinnalla vähän riesaksi asti. Tahtoivat sotkea paikkoja. Pikkulinnuista yleisimmät talvilinnut olivat töyhtö- ja hömötiainen. 80-luvulla valtio hakkuutti alueelta oikeastaan kaikki vanhat kuusikot. Tilalle viljeltiin ajan hengen mukaan mäntyä, kasvupaikasta riippumatta. Nyt kuukkelit ovat hävinneet, talviruokinnalla käy vain tali- ja sinitiaisia. Töyhtis ja hömö eivät ylitä mielellään isoja aineita alueita. Ne kärsivät ensimmäiseksi alueiden pirstaloitumisesta. Muutamaan vanhaan kuusikkoon jääville käy kuin Euroopan kuninkaallisille, jotka lisääntyivät sukupolvien ajan serkkujensa kanssa.

Esillä 10 vastausta, 2,941 - 2,950 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 294 295 296 … 970 971 972