Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,951 - 2,960 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Scientist Scientist

    Mites nämä pienpetokannat? Ne ovat voimakkaasti lisääntyneet viimeisen 60 vuoden aikana. Tarkoitan lähinnä supikoiria ja minkkejä. Tietääkseni pesärosvoja. Myös varislinnut ovat lisääntyneet kun niitä ei enää vainota.

    Puuki

    <p>Merikotkan suojelu on ollut menestys.  Sen pesintä on lisääntynyt myös  sisämaassa vesistöjen varsilla.   Pyydystää sekin jäniksiä ja metsälintujakin varmaan talvella.  Minkki on ainakin vesilintujen hävityksessä expertti.  Samoin naakka muidenkin lintujen pesien hävityksessä. </p><p>Kuukkeli ei viihdy isoilla aukoilla eikä varmaan moni muu lintulajikaan.  Osansa on metsänhakkuillakin mutta muita tekijöitä ei yleensä oteta huomioon kannan muutosten arvioinneissa.   Pitäiskö sitten metsän käsittelyissä tehdä lisää kompromisseja esim. jättämällä ekologisia  käytäviä päätehakkuumetsiin ?   Kaistalehakkuut on yksi tapa pienentää aukkojen kokoa mutta silti kasvattaa myös monilajisia metsiä ja lisätä hiilinielua samalla.     Pajut on tärkeitä keväällä hyönteisille ja muutenkin hyödyllisiä.   Metsäblogissa on niistä hyvä kirjoitus. </p>

    Gla Gla

    Peltolintuja kurittaa täällä valkohäntäpeura. Kanta on kasvanut 80-luvun 10-20 000 yksilöstä 120 000 yksilöön. Kai sekin jossain näkyy. Lisäksi peura laiduntaa kasvillisuutta, josta kärsii hyönteissyöjät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kattelepa Tomperi tuolta sivulta.

    http://www.riistakolmiot.fi/lajikehitys-grafiikka/

    Timppa

    Keski-Suomessa orava ja metsäjäniskannat näyttävät vaihtelevan vähän samoissa sykleissä, vaikkei niillä pitäisi olla mitään yhteistä.

    Keski-Suomessa on havaittavissa selvä negatiivinen korrelaatio ilves- ja kettukantojen välillä.

    Tomperi

    Nuo riistakolmiolaskenta tulokset eivät ole yhteismitallisia mainitsemaani tilastoon  kuusikymmentä luvulta yhdeksänkymmentä luvulle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Riistakolmiolaskenta alkaa 1990-luvun vaihteesta. Sitä varhaisemmalta ajalta on vain Helsingin yliopiston talvilintulaskenta, vai onko muita aikasarjoja? Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että tunnettuja aikasarjoja jos tarkastelee, metsäkanalintujen kultakausi oli viime vuosisadan alkupuolella, ainakin vielä 1960-luvulle saakka. Riekolle on tapahtunut jotain 1970-luvun alusta lähtien: kanta romahti. Yksi selitys voisi löytyä poronhoidosta. Juuri samoihin aikoihin nousi poromäärä Lapissa 150 tuhannesta 250:aan josta se laski sitten 200:aan jossa se on sitten pysynyt.

    http://www.yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/04/loppuun-kaluttu-lappi-kasikirjoitus

    Kts. esim. Lapin lintutieteellinen yhdistys, riekko. Metson ja teeren osalta voi ottaa koko maan ja näkee miten yksilömäärät ovat pienentyneet.

    http://www.laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.26921&year=2021&birdAssociationArea=ML.1112

    Nostokoukku

    Arto Marjokankaan kirja Teerenelämää kertoo kanalintujen vähenemisen syistä.

    Timppa

    Riekko ja poro syövät eri ravintoa. Riekko syö talvisin lähinnä tunturikoivun silmuja ja niitä kyllä Lapissa riittää.  En siis usko tuohon poro/riekko-vuorovaikutukseen.  Jos jotain pitäisi hakea niin  ketut ja näädät saattavat olla yksi tekijä.  Kannattaa lisäksi muistaa, että perinteinen riekon ansapyynti on käytännössä loppunut.

    Lumettoman ajan lyheneminen saattaa olla eräs tekijä.  Valkoinen riekko on kotkalle helppo saalis.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Riistakolmiot.fi, lajitieto, riekko (kursivointi minun): ”Ravinto määrää pitkälti riekon elinympäristön valintaa. Lapissa riekkoa tavataan pääasiassa tunturikoivikoissa ja -pajukoissa, kun taas etelämpänä riekot suosivat soiden laitoja, rämeitä, vesistöjen varsia, taimikoita ja hakkuita. Tyypillistä riekon elinympäristöille on tietynlainen avoimuus. ”Metsäriekon” elinympäristö ei eroa juurikaan muista kanalinnuista. Riekko on erinomaisesti sopeutunut talven olosuhteisiin eikä se talvellakaan nouse puuhun usein. Talviympäristöt sijoittuvat rantoihin, rämereunoille, nuorille aukoille ja reunapensaikkoihin. Talvella riekon ravinto koostuu koivusta, pajuista ja varvuista, jos niitä lumen alta sattuu löytymään.”

    Poro on syönyt riekon ravinnon ja suojan. Kettu ja näätä eivät ole runsastuneet Lapissa niin paljon, että mielestäni riittäisi selitykseksi riekon kadolle.

Esillä 10 vastausta, 2,951 - 2,960 (kaikkiaan 9,714)