Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,971 - 2,980 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos mietin metsäkuvan muutosta omalla synnyinalueellani, jonka metsät tunnen parhaiten 1960-luvulta nykypäivään, niin selkeä muutos on ollut metsien pirstoutuminen ja vanhojen metsien väheneminen. Kuusikoitakin on perustettu, mutta ne eivät ole vanhoja, hakkaamattomia alueita on enää pieniä rippeitä jäljellä ja lahopuuta vähän. Tämä lienee yleinen metsäkuva muuallakin. Ei ehkä hömötiaisen suosikkiympäristöä.

    Tolopainen Tolopainen

    Lapsuuden ympäristöstä ovat hävinneet ihmiset, kotikylä on vain nimellisesti enää olemassa. Asukkaita on jo vähemmän kuin ennen saattoi olla yhdessä talossa. Metsiä on tietenkin hakattu, eikä ole enää metsäpolkuja, kun kukaan ei jalan metsissä liiku.

    Timppa

    Jos mietin metsäkuvan muutosta omalla synnyinalueellani, jonka metsät tunnen parhaiten 1960-luvulta nykypäivään, niin selkeä muutos on ollut metsien pirstoutuminen ja vanhojen metsien väheneminen.

    Meikäläinen tuntee metsät 1940-luvulta.  Selkeä muutos on vanhojen metsien ilmaantuminen.   Niitä ei tuntemissani metsissä silloin ollut.  Samoin metsien tiheneminen on tapahtunut.  Moneen kertaan harsitut metsät olivat harvoja ja pienipuisia.  Ei ollut sellaisia järeitä kuusia, joita näkee nyt yhtenään Versowoodin sahoille menevissä kuormissa 4-tiellä.    Jossain oli joku tiheämpi nuori kuusikko tai männikkö.  Yksi siemenpuuasentoon hakattu männikkö oli.  Koivupökkelöitä oli enemmän.  Oliko sitten perintöä entisiltä kaskimailta.

    Tietenkin nyt uutta ovat aukot ja lisääntyneet nuoret metsät.

    Gla Gla

    Ehkä kasvun parantumisen myötä tihentynyt hakkuuvälikin jotain vaikuttaa, vaikka puuta enemmän onkin.

    hemputtaja

    Samat havainnot kuin Timpalla.

    Lisään vielä muutakin. Punkkaan vakituisesti Espoossa. Vieressä (vaimon lisäksi) on metsittynyt alue, joka lienee joskus ollut jonkinlaisena hakamaana ja jonkinlaista peltoheittoakin löytyy.

    On muuten lahopuuta. Metsittyminen on alkanut lehtipuilla ja puskilla, jotka nyt ne ovat tiensä päässä. Tilalle jää muutama ikimänty ja kuusikkoa. Ei siellä paljon hömötiaisia näy, pulitiaisia kyllä. Liito-oravan olen kyllä nähnyt.

    Tuo metsikkö ei ole ainoa. Vastaavia löytyy pilvin pimein ympäri Espoota. Epäilen, että myös Vantaalta ja Helsingistä eli alue ei ole pieni.

    Uskallan epäillä muidenkin asutuskeskusten ympäristöistä samaa piirrettä. Tosin niitä ei välttämättä pidetä metsinä koska ovat kaavoitetulla alueella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Hömötiainen pesii kaikenlaisissa metsissä, mutta se suosii varttuneita havu- ja sekametsiä. Nuoremmat metsätkin kelpaavat sille, kunhan se vain löytää sopivan pökkelön pesäpaikaksi. Hömötiaisen suosimia metsiä ovat korvet, rehevät sekametsät sekä ranta- ja purolehdot.” (Wikipedia)

    Toisin sanoen ei vaadi välttämättä vanhaa metsää, kunhan ruokaa ja pesäpuu löytyy. Hömötiaiselle kelvannevat siten hakkaamatta jätetyt tai poimintahakatut jatkuvasti peitteiset alueet, kunhan lehtilahopuuta löytyy ja tiheikköjä ruokapaikoiksi. Talousmetsässä lehtilahopuu on aiemmin ollut tavallaan virhe, huonon hoidon merkki. Nyt sen puute on virhe.

    Puuki

    <p>Jos lehtipuut on haitolla alikasvoskuusikon tms. alemman latvuskerroksen puiden  kasvatukselle sekapuuna ,niin niistä voi tehdä eurokantoja joista tulee niitä pökkelöitä.  Samalla kantovesojen syntyminen vähenee.  Pitkien  kantojen jättäminen paksuimpiin poistettaviin  lehtipuihin jo taimikoissakin auttaa samoihin asioihin. </p>

    Visakallo Visakallo

    Olen asunut kohta 20 vuotta sellaisen suojelumetsän naapurina, jossa kaikki hömötiaiselle otolliset tekijät ovat olemassa, mutta jostain syystä hömpät ovat vähissä nyt täälläkin. Valkoselkätikkoja ja liito-oravia sen sijaan käy meidänkin tontilla lähes päivittäin. Muutos hömötiasten määrässä on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana. En usko metsien käsittelyn olevan niiden vähemiseen syynä, ja jokin muu asia on siihen vaikuttanut.

    Petkeles Petkeles

    Hyviä ja perusteltuja kommentteja; ”en usko”!

    Uusimmassa Metsälehdessä myös hieno kannanotto sivulla 76 MG:n sivupuulajien ostoboikotista. Asia kääntyy nurin_niskoin, kuin itänaapurin lausunnoissa.

    Rane

    EDIT

Esillä 10 vastausta, 2,971 - 2,980 (kaikkiaan 9,714)