› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,001 - 3,010 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 300 301 302 … 970 971 972

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Scientist Scientist 1.5.2022, 15:13

    On huomattava että näiden kriteerien mukaan myös 100 vuotta sitten suuri osa lajeista olisi ollut uhanalaisia. Em lajeista ahma on levittäytymässä etelään, tavataan nyisin jo Pirkanmaallakin. Naali kärsii ilmastonmuutoksesta ja ketun levittäytymisestä pohjoiseen. Vesikon on syrjäyttänyt sen Amerikan serkku minkki. Saimaan norppia on nyt noin 400, vuonna 1970 vain noin 160. Lisääntyneitä lajeja sitten 1950luvun ovat mm. karhu, ilves, susi, hirvi, metsäkauris, näätä, saukko,rusakko, supikoira, valkohäntäpeura jne. Saimaan norpan ennustettiin kuolevan sukupuuttoon 2010 mennessä (Rantanen&Taskinen, 1982). Näin ei näytä käyneen.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 1.5.2022, 15:14

    Tomperi. On tuo tutkimus ollut esillä näissäkin keskusteluissa. Se ei vaan käy lähteeksi, koska ML:n keskustelijoiden kärkinelikko (+-1) tietää asiat paremmin pelkästään ikkunasta ulos katsomalla. Kuin siis nuo 180 omien alojensa tutkijaa. Ne samat 180 on kuulemma lahjottu, ne on punaviherkätyreitä ja olennainen osa vieraan vallan hypridivaikuttamista. Em. syiden takia tuo on pannassa ja siihen ei siten kannata viitata.

    Markus

    Timppa 1.5.2022, 15:35

    Siis vielä kerran.  Minun 85 vuoden elianaikanani biotyyppien lukumäärä on aivan varmasti lisääntynyt.  Se, että joku harvinainen laji on havaittu tai hävinnyt kertoo lähinnä siitä, että luonnossa tapahtuu muutoksia.  Metsänkasvu, hakkuu, ilmasto, toiset lajit ym vaikuttavat harvinaisten eliöiden elämään enemmän kuin yleisten.  Toiset runsastuvat toiset taantuvat.  Näin on tapahtunut jääkaudesta alkaen ja näin jatkuu seuraavaan jääkauteen.  Kummallista, ettei tämä ole selvinnyt ns luontoväelle.

    Keskiajan lämpökaudella 1000-1250 paikkeilla Keski-Suomen talvet olivat lumettomia ja jaloja lehtipuita kasvoi Oulun korkeudelle.  Niistä ajoista on tapahtunut todellista ”luontokatoa”, jos luontaisen kehityksen seurausta sellaiseksi voi kutsua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.5.2022, 15:43

    Sanotaan että nykyisessä kehityksessä on ongelmana negatiivisen muutoksen nopeus. Lajikato on kiihtynyt mm. intensiivisen maankäytön että ilmastonmuutoksen myötä. Positiiviset muutokset eivät pysty korvaamaan negatiivisia. Ken elää se näkee, mutta varovaisuusperiaate pitäisi huomioida. Jos muutosvauhti esimerkiksi vaarantaa ruuan tuotannon, miten sitten ruokitaan maapallon kasvava väestö. Yksittäisillä lajeilla on kai myös itseisarvo välinearvon lisäksi, muillakin kuin söpöillä liito-oravilla ja saimaannorpilla.

    Rane 1.5.2022, 15:55

    ” Jos muutosvauhti esimerkiksi vaarantaa ruuan tuotannon, miten sitten ruokitaan maapallon kasvava väestö.”

    Olen lukenut muutaman artikkelin jossa on ehdotettu luomutuotantoa vastaukseksi maatalouden huoltovarmuuden lisäämiseen.

    Karjatiloilla voi toimia ihan hyvinkin.Viljatiloilla luomun viljelykierto tarkoittaa että viljaa viljellään n.1/3 pinta-alasta ja tämän alan sato on 1/3 tavanomaisesta viljellystä sadosta.Eli viljapulaan luomutuotanto ei ole vastaus.

    Timppa 1.5.2022, 16:02

    Siitä minäkin olen samaa mieltä, että ilmaston muutos saattaa aiheuttaa tosi pahoja ongelmia.  Suomalainen metsätalous poistaessaan hiiltä ilmakehästä lievittää näitä.  Luontopaneli yrittävät parhaansa mukaan vesittää tätä.  Räikeimpinä esimerkkeinä Luontopanelin vaatimus suojella ikääntyneet kuusikot.

    Sama juttu maataloudessa.  Ilmastopanelin pyrkimys ( kuten täälläkin kirjoitettu) lopettaa viljan viljely turvepelloilla, kun globaali ruokapula uhkaa.   Voiko tyhmempää sakkia olla?

    Kurki Kurki 1.5.2022, 16:11

    Timppa: ”Tuossakin Ari Eini ottaa annetuna asiana ”monimuotoisuuden vähemisen”.  Tämä on asia, josta siis jankutan.  Asia, jota ei ole tapahtunut ainakaan minun elinaikanani.”

    Laitatko faktaa monimuotoisuuden säilymisestä? Se, ettei luontoväellä ole faktaa omille väitteilleen, ei tarkoita sinun väitteesi paikkaansa pitävyyttä.

    Mitään suurta romahdusta Suomen arvioiduista elinvoimaista lajeista ei ole havaittavissa.

    Vuonna 2010 arvioiduista lajeista uhanalaisia oli 10,5 prosenttia, kun nyt niitä on 11,9 prosenttia.

    https://www.ymparisto.fi/punainenlista

    Edelliseen arviointiin nähden nyt oli enemmän arvioitujakin.

    Uhanalaisuuden syitä on muitakin kuin metsien hakkuut.

    Satunnaistekijät, umpeenkasvaminen, rakentaminen, ilmastonmuutos, kuluminen, kannanvaihtelut, ovat elinympäristönsä äärilaidalla, luonnon omat tuholaiset, taudit jne.

    Paljakoiden uhanalaisuus on suurin, vaikka ne ovat olleet luonnon hellässä huomassa jääkaudesta lähtien. Suurin uhkatekija siellä on satunnaiset tekijät.

    Gla Gla 1.5.2022, 16:26

    En minä nyt ihan metsätalouden kunniaksi laskisi huuhtoutumisten takia pahentunutta vesien rehevöitymistä ja siitä seurannutta kasviplanktonin, levien ja särkikalakantojen kasvua, vaikka senkin voi monimuotoisuudeksi tulkita. Enkä tolkuttomaksi paisunutta hirvieläinkantaa, joka laidunnuksellaan heikentää metsien monimuotoisuutta.

    Rane 1.5.2022, 16:40

    ”Enkä tolkuttomaksi paisunutta hirvieläinkantaa,”

    Metsätalouden syytä???

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 1.5.2022, 17:40

    Ei pysy otsikossa, eikä noiden trollihtavien kontrollikysymyksiin pitäsisi vastata!!!!! Sori tästä poikkeuksesta.

    Aika paljon näyttävät syövän mä-taimikoita talvisin. Lunta vissiin myös, mutta ei sillä lumiruualla pitemmän päälle juosta. Noin laajemmassa kuvassa ne mä-taimikot olen mm. minä sinne itse antanut koneen kylvää. Joskus istuttanutkin. Noita hehtaaritolkulla/pitäjä -taimikoita syntyy usein harjoitetun metsätalouden tuloksena. Vähän kautta rantain mutta kuitenkin, me metsätaloudelliset itse ne mittavat (talvi)ruokamaat olemme hirville järjestäneet.

    Päivystäjille tiedoksi, että se ei sulje pois sitä etteikö mielestäni hirviä pitäisi rajusti vähentää.

    Markus

     

     

Esillä 10 vastausta, 3,001 - 3,010 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 300 301 302 … 970 971 972