› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,011 - 3,020 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 301 302 303 … 970 971 972

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 1.5.2022, 17:50

    Reva-Markus kirjoitti täyttä asiaa, hyvä niin. Siinä on mallia sille muulle reva-porukalle!

    Rane 1.5.2022, 19:05

    EDIT

    Visakallo Visakallo 1.5.2022, 19:23

    EDIT

    Teufelin Zumi 1.5.2022, 20:44

    EDIT

    Gla Gla 1.5.2022, 22:03

    Rane: ””Enkä tolkuttomaksi paisunutta hirvieläinkantaa,”

    Metsätalouden syytä???”

    Nyt täytyy päättää, onko sorkkaeläinten määrän lisäys osoitus luonnon hyvin- vai pahoinvoinnista. Scientist edellä kertoili, miten tietyt lajit ovat lisääntyneet.

    Listaan voi lisätä supikoiran, särjen ja valkohäntäpeuran lisäksi hirvikärpäset. Ei ole hyönteiskatoakaan. Punkeista en ole varma. Niitä taisi 100 vuotta sitten olla paljon, mutta vähenivät sittemmin, kunnes taas ovat lisääntyneet.

    Puuki 3.5.2022, 10:09

    Haapa on parhaita monimuotoisuuspuita .   Nykyään esim. MG ei hakkaa yli 40 cm haapoja ollenkaan ja se on hyvä koska ei haapatukista edes makseta juuri mitään hintaa vaikka on arvokas puu myös sahapuuna.     Haapatukin oikea kantohinta on markkinoilla laadun mukaan vähintään n. 70 €/kuutio. (Virossa tehdashinta haapapikkutukilla on n. 80 €) .  Merkkasin isoja haapoja säästöpuiksi leimikolla  tavallista tiheämpään . Niistä isoimmista voi tehdä vaikka haapioita eli käyttää luonnontuote hyödyksi vähillä päästöillä ja rakentaa perinneveneitä. Pienemmät voi jättää säästöpuiksi sertiohjeen mukaan.  Piilukirveellä veistelee muutamassa viikossa aidon haapion. Tai sitten tilaa veistotyon ulkomaiselta tekijältä. Virosta vaikka ; siellä on ollut mainoksia ; ”Pilu 50”  (=piilutus 50 € m tai tunti ?) . Puutteellisella vironkielitaidolla tulkitsin niin että piilukirveellä työstävä tarjoaa palvelua ( ehkä tuntihinnalla mutta siitä voinee vielä keskustella, jos tulee tarvetta veistoon vierastyövoiman avulla).

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.5.2022, 10:22

    Biodiversiteettistrategian luvun ”30 % maa-alasta vähintään osittain suojeltua” pohjana on tutkimusta, mm. Ilkka Hanski on tuollaiseen lukuun aikoinaan päätynyt. Enemmän on enemmän.

    Per Ä Reikäs 3.5.2022, 10:32

    EDIT

    Puuki 3.5.2022, 10:37

    Kaavamainen liki 1/3-osan pinta-alasta suojelua ei ole tarkoituksenmukaista eikä siitä tule  mitään nykytilanteessa .  20 % puolisuojeltua ja 10% kokonaan. Rannat 30-60 m suojeluun jne. Ei kuulosta kovin hyvin harkitulta ehdotukselta.  Säästöpuut esim. tilastoissa näkymättömien suojelualueiden  lisäämisessä ja vaatimusten tiukentaminen (puiden koko, määrät ) lisää tietysti sekin jo suojelupinta-alaa muiden muutosten ohella.  Omatoimista suojelua ei edistä ulkoapäin tulevat ehdotukset joille ei muuta maksajaa löydy kuitenkaan käytännössä kuin mo:t itse.   Mutta esim. maisemaan hyvin sopivaksi suunniteltu  kaistalehakkuukuvio on paljon parempi ”ympäristöarvoiltaan” kuin iso aukko ja pari säästöpuuryhmää kohta kaatumassa tuulille alttiina tai vastaavasti sopimattomaan paikkaan tehty tulevaisuuden jk-harsinta-aukko tuulenkaatoineen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.5.2022, 10:50

    Kyllä, mutta bd-strategia pyrkii turvaamaan ne lajit joita kaistalehakkuu ei turvaa. Tuo puolisuojeltu pinta-ala on jo meillä hyvin alulla, ja uuden PEFC-metsäsertifikaatin leventyneet suojakaistat ymmärtääkseni viimeistään turvaavat pinta-alan tarpeen. Metsäteollisuuden laskelman mukaan ne lisäävät 3,5 % sertifioidusta metsäalasta puolisuojelun eli poimintahakattavan alan piiriin. Hesarissa eräät nimimerkit heittävät PEFC:n romukoppaan, mutta ei kannattaisi: systeemin vaikuttavuus, viestintäarvo (metsäalan ulkoinen ja sisäinen) ja seuranta-arvo ovat mittavat. Pitää muistaa että kun metsänomistajat tietävät monimuotoisuudelle tärkeät metsän ominaisuudet, moni lisää niitä vapaaehtoisesti enemmänkin kuin mitä sertifikaatti vaatii.

    Ongelmaksi jää 10 % tiukasti suojeltua: sen vaikutukset ja sen rahoitus.

Esillä 10 vastausta, 3,011 - 3,020 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 301 302 303 … 970 971 972