Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,321 - 3,330 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Visakallo Visakallo

    Timpan linjoilla ollaan. Eikö voitaisi ajatella niin, että puuntuotantokuvioilla metsänomistaja voisi halutessaan, ja maapohjan tuottokyky huomioiden, tuottaa tehokkaasti puita, ja monimuotoisuuskohteilla taasen suuntautua niihin muihin asioihin? Suomessa ei liene kovinkaan montaa omistajaa, jonka kaikki metsät olisi aivan tasaista mattoa. Niinhän se on työelämässäkin, että työaikana pyritään keskittymään siihen työhön, ja vapaa-aika on niitä muita asioita varten. Yrityksiä toki yhdistellä työtä ja niitä muita asiota on toki aina ollut, mutta yleensä huonolla menestyksellä.

    Gla Gla

    Puuntuotannossa ajatusmailma on mennyt parempaan suuntaan, kun sekapuuston merkitystä korostetaan. Se on esimerkki, jossa tuotanto ja ympäristö tukevat toisiaan.

    Valitettavan vähän esillä on se, miten tuo oikeasti mahdollistettaisiin. Ympäristöalan ammattilaisina itseään pitävät puhuvat mielummin jostain muusta, mikä lievästi sanottuna hämmästyttää minua.

    Visakallo Visakallo

    Oma metsätaluteni on perustutunut hoitotöiden ja harvennushakkuiden mahdollisimman osuvaan ajoitukseen. Kysyin tuolla aikaisemmin, mistä muusta se on pois? Olisiko hoitotöiden ja harvennusten toisenlainen ajoitus antanut muille jotakin enemmän? Jos esitetään varmoja väittämiä, silloin syntyy myös vastakysymyksiä erityisesti silloin, jos on samalla korostettu asioiden monitahoisuutta. Monimutkaisessa maailmassa on myös monia totuuksia joiden kanssa on elettävä, vaikka ne eivät aina edustaisi omaa maailmankuvaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Visakallolle: erittäin hyvä kysymys! Omasta mielestäni voit olla hyvillä mielin edelleenkin puuntuotantoa painottava metsänomistaja. Eri metsiköt ja eri metsänomistajat erikoistuvat eri hyödykkeisiin omien arvojensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Kaikkia jokamiehiä ja ötököitä ei voi miellyttää vaan niiden mielestä Visakallon metsät ovat liian säntillisiä ja järjestyksessä. Jonkinlainen minimitaso monimuotoisuutta tarvitaan kuitenkin ekosysteemin toiminnan turvaksi. Sitä minimitasoa emme tarkkaan tiedä mikä aiheuttaa suuria ongelmia päätöksentekoon.

    Tämä metsänomistajakunnan monimuotoisuutta syleilevä malli ei vaan tunnu kelpaavan EU-komissiolle. Kun sen mieleistä metsänhoitoa ei harjoiteta vapaaehtoisesti, se yrittää pakolla.

    Sen sijaan metsänhoitomme tasosta komissio ei vaikuta olevan huolissaan niin kauan kuin hiilinielua on riittävästi. Sen mielestä on siis ihan sama saako metsäteollisuus puuta jos vain hiilinielua on ja monimuotoisuus kohenee? Toivon todellakin että tulkintani on väärä, koska kestävää metsätaloutta ei ole, jos taloudellinen pohja rapautuu. Eri puolien pitää olla tasapainossa ja sitä tasapainoa keskustelussa nyt haetaan.

    Gla Gla

    Metsänhoidossa ollasn huolissaan puupelloista, joita luontoväen mielestä talousmetsät ovat. Toki metsä voi tällainenkin olla, mutta usein ihan jotain muuta. Metsätalouden puolella puhutaan enemmän hoitorästeistä, mikä heijastuu monilajisuutena, erirakenteisuutena ja siinä, ettei metsässä ole koneita näkynyt.

    Kummallakin on puolensa.

    Visakallo Visakallo

    https://yle.fi/uutiset/3-12520594?origin=rss

    Kannattaa lukea koko juttu, eikä pelkkää otsikkoa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Em. jutun linkeissä kertausta hömötiaisista. Sekä mökeistä että murkinasta on pulaa. Varsinaisia vanhoja metsiä ei välttämättä tarvita vaan lahoja lehtipuita ja vanhoja puita.

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/08/homotiainen-on-erittain-uhanalainen-koska-se-ei-loyda-hakatuista-metsista

    Kurki Kurki

    Vähän epäilyttävä lähde hömötiaisen arvioinnista.

    Ruotsissa se on silmällä pidettävä. Ei uhanalainen.

    https://artfakta.se/naturvard/search/species?q=Poecile%20montanus&n=true

    https://laji.fi/taxon/MX.34535/occurrence

    Kurki Kurki

    https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/suomen-runsaslukuisin-lintulaji-on-ollut-t%C3%A4n%C3%A4-vuonna-pulassa-harakoiden-pesim%C3%A4kanta-taas-on-v%C3%A4hentynyt-vuosikymmeness%C3%A4-puoleen/ar-AAZ4Z3T?cvid=607ed5b1968948b9ba49b0f128edd085&fromMaestro=true

    Pohjansirkku puolestaan on toipumassa vuosikymmeniä kestäneestä lajikannan taantumasta. Suomessa lajin kanta on Birdlifen mukaan jopa kolminkertaistunut kahdessa vuodessa.

    Joko on selvinnyt mikä aiheutti pohjansirkun kannan romahduksen vuosikymmeniksi.

    Onko ensisijainen elinympäristö rämeet lisääntyneet?

    Entä onko uhanalaisuuden syy ”Metsien uudistamis- ja hoitotoimet” vähentyneet kahdessa viime vuodessa?

    https://laji.fi/taxon/MX.35167/occurrence

    Puuki

    Mistä tai keneltä on jotain pois , kun esim. lisätään sekapuuston kasvatusta joka monissa tapauksissa lisää myös metsän runkopuuston kok.kasvua /tuottoa, ja samalla lisätään puuston monimuotoisuutta ja kestävyyttää  tuhonaiheuttajia vastaan ?   (Kysymys on RR:lle) .

    Miten hömötiainen selvisi ennen hengissä, kun metistä kerättiin tuulenkaadotkin pois polttopuuksi ?  Nyt tehdään toisin ja jätetään myös mm. säästöpuita ja tehdään eurokantoja lintuja ja ötököitä varten.   Ennen ei ollut  naakkoja eikä muita ns. haittaeläimiä yhtä paljon kuin nykyään on.  Lajien ja niiden määrien suhteissa on ilm. tapahtunut muutoksia joiden syitä yritetään arvailla.   Jotkut päätyy yleensä aina vain metsänhakkuiden vaikutuksiin vaikka on selvästi monia muitakin asiaan vaikuttavia tekijöitä ilmaantunut.

Esillä 10 vastausta, 3,321 - 3,330 (kaikkiaan 9,714)