Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Luontopaneelin mielestä EU-komission keinot luontokadon pysäyttämiseksi suojeluprosentteineeen ja ennallistamisineen ovat ilmeisesti riittämättömät, kun se esittää oman listan.

https://yle.fi/uutiset/3-12517588

Lauri, kaikkihan me olemme siitä samaa mieltä. Niin on järjestöt ja muutkin toimijat ja puoluekenttä. Niin, mikä se sinun mielipiteesi olikaan?

Edit. Tarkennan nyt vielä, jos rivien välin lukeminen ei onnistu. On mielestäni erikoista antaa ymmärtää, että on kovasti eri mieltä jonkun kanssa jostain ja samaa mieltä monen muun kanssa, mutta ei kerro mitä mieltä on, mikä se asia on ja mikä on sen tahon mielipide, josta on eri mieltä. Otapa siitä selvää. Tekstisi oli yhtä pyöreää.

Rane, eihän tuohon tarvita sen kummempaa perustelua kuin että lahopuuta pitäis olla vähintään 25 kiintoa hehtaarilla, että mikään sieni tai toukka sen löytäis. Sellaiset 10-15 kiintoa ei riitä lähellekään, vaan aiheuttaa merkittävän uhkan, ainakin seuraaviin vaaleihin saakka.

Samahan se on hömppätiaisen kanssa. Kukaan ei ole vielä pystynyt aukottomasti osoittamaan, että se johtuisi metsätaloudesta. Tai jos johtuu, niin mistä tarkalleen. Niin kauan kuin syy on epäselvä, Villet vievät kritiikitöntä hölmöä yleisöä.

Kun tuonne Luontopaneeliin ei voi kommentoida, niin kommentoidaan tänne sitten.

Lajikatoa Suomen metsissä ei ole, sillä noin 90% arvioiduista lajeista on elinvoimaisia (LC) tai silmällä pidettäviä (NT). Se on hyvä luku eikä sitä parempaan päästä millään lisäsuojelulla. Suomen luonto on este.  Uhanalaista lajeista 2567 kpl 95 % on jo luonnon hoidossa n. 1..2% pienellä alalla metsien pinta-alasta lehdoissa, perinneympäristöissä, kallioilla, kivikoilla, soilla, rannoilla, harjuilla, paahdeympäristöisä ja tunturipaljakoilla, jotka nytkin ovat metsänkäsittelyjen ulkopuolella. Miksi luonto ei hoida niiden lajien runsastumista kuntoon? Huomioiden vielä se, että uhanalaista lajeista huomattava osa on erilaisen ilmaston lajeja kuin Suomen, jotka meillä ovat siksi vähälukuisia ja uhanalaisia, kun taas siellä toisenlaisessa ilmastossa ovat elivoimaisia. Uhanalaisista lajeista 700 on aukeiden alojen lajeja (esim. harjusinisiipi/paahderinteet), jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, kun luonto yleensä kasvattaa aukeat umpeen metsää.

Metsäkatoa voidaan estää lisäämällä metsäpinta-alaa kuivattamalla soita ja rämeitä Pohjois-Suomessa, jossa niitä vielä on liikaa. Hyvä tapa on kaivaa matalan suopohjan kivennäismaa kauttaaltaan pintaan niin, että turvemaa jää pohjanvedenpinnan alapuolelle. Hiilipäästöjä ei tule ja metaanipäästöt lakkaavat ja saadaan hyvin kasvavia hiiltäsitovia metsämaita tilalle. Samoin voi tehdä matalaturvepohjaisille pelloille siellä, missä kivennäismaa ei ole alunamaata. Turvepelloista 300 000 ha suuren osan hiilipäästöt voidaan näin lakkauttaa tai vähentää murto-osaan nykyisestä.

Metsäkatoa tulee ennallistamisista, jonka seurauksena kasvihuonekaasu metaanin päästöt rasittavat taas ilmastoa.

Eiköpä nuo ennallistettavat suot ole pääosin sellaisia jotka eivät ole ojituksen jälkeen kunnolla metsää kasvavia, eli niitä ei luokitella metsämaaksi vaan kosteikoiksi. Soita ei varmaan enää kuivateta lisää, vaan sopivat kohteet lienee jo käyty läpi ensimmäisessä ojitusaallossa. Kivennäismaan pintaan kaivua voisi varmaan joillakin turvemaan pelloilla tehdä.