› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 9,899 vastausta, 127 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Makarov toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,381 - 3,390 (kaikkiaan 9,900)
1 2 3 … 338 339 340 … 988 989 990

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 4.7.2022, 14:28

    Minusta luontokato on aivan käsittämätön käsite, kun puhutaan metsistä.  Nehän ovat muuttuneet jatkuvasti jääkaudesta lähtien ja tulevat muuttumaan siihen saakka kun joku asteroidi tai jääkausi tekee muutoksesta lopun.

    Luonto siis muuttuu, muttei katoa minnekään.  Toiset lajit voittavat. toiset häviävät.  Varsinaista luontokatoa esiintyy vain silloin, kun luonto muutetaan rakennusmaaksi tai hukutetaan veden alle.

    Koko nykyinen luontokatokeskustelu on täysin poliittista, johon on sitten saatu mukaan jostain detaljista huolestuneita.

    Jos ollaan huolissaan boreaalisista havumetsistä, niin niihin kohdistuva uhka tulee ilmastonmuutoksesta ei metsistämme.  Eihän niitä saaneet häviämään enempää kaskenpolttajat kuin määrämittahakkuilla aukkoja tehneet tai harsinnalla harveikkoja tehneet.

    Gla Gla 4.7.2022, 14:29

    Miksi vain lehtojen kuusettuminen on ongelma? Miksi ei olla huolissaan mustikkatyypin kankaiden kuusettumisesta? Toki kankailla ei ole tammia tai muita jalopuita. Vaahteraa alkaa jo paikoin olla, lisäksi haapa, leppä, raita yms. lehtipuut ovat arvokkaita siinä missä jalopuutkin. Taitavat olla luonnon kannalta vähintään yhtä arvokkaita. Ja miten noita metsiin taas saatiinkaan uudistumaan. Ei ainakaan jatkuvan kasvatuksen menetelmin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.7.2022, 14:34

    Timppa: Jos ollaan huolissaan boreaalisista havumetsistä, niin niihin kohdistuva uhka tulee ilmastonmuutoksesta ei metsistämme.

    Pohjoisia metsiä kannattaa tosiaan välillä miettiä kokonaisuutena. Millaiset muutokset olisivat ehkä toivottavia kussakin maassa? Pitäisi seurata myös Alaskan ja Kanadan metsäkeskustelua – mistä siellä ollaan huolissaan? Venäjä nyt on mitä on, siellä ei ole toivoa järkevästä metsäpolitiikasta pitkiin aikoihin.

    Gla. Mehän olemme täällä huolestuneita kaikesta kuusettumisesta toisin kuin toisaalla.

    Visakallo Visakallo 4.7.2022, 14:58

    Timppa: ”Jos ollaan huolissaan boreaalisista havumetsistä, niin niihin kohdistuva uhka tulee ilmastonmuutoksesta ei metsistämme. Eihän niitä saaneet häviämään enempää kaskenpolttajat kuin määrämittahakkuilla aukkoja tehneet tai harsinnalla harveikkoja tehneet.”

    Metsien täydellinen hävittäminen on moninkerroin haasteelisenpaa kuin metsäalan työpaikkojen hävittäminen. Siitähän on tehty suorastaan kansanhuvia ja jokamiehenoikeus. Metsäilmiantajiakin on jo pestattu etsimään loputkin työpaikat lopetettaviksi. Suojelumetsät ja kansallispuistot eivät työllistä yhtään ihmistä. Sen tekevät pelkästään veronmaksajat.

    Kurki Kurki 4.7.2022, 15:19

    Timppa: Minusta luontokato on aivan käsittämätön käsite, kun puhutaan metsistä.

    Luonto itse on järjestänyt Suomessa vertaansa vailla olevan metsäkadon viimeisten 2000 vuoden aikana.

    Turvepohjaisten maiden pinta-ala Suomessa on n.10  milj.ha ja turpeen keskisyvyys 1,3 m. Jos niiden paksuudesta otetaisiin 2 m pois, niin voidaan kysyä, montako suota Torronsuon lisäksi Suomessa oli 2000 vuotta sitten.

    Kivennäismaista metsämaata on hävinnyt miljoonia hehtaareja Suomesta 2000 vuoden aikana.

    Ja luonto syyllinen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.7.2022, 16:20

    Kuinkahan suuri osuus soista oli alun perin jotain muuta kuin metsää – esimerkiksi järviä?

    Timppa 4.7.2022, 16:27

    Etelä-Suomen soista on 50 % ollut järviä, Pohjois-Suomen 13 %.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.7.2022, 16:48

    Oho nyt tuli täsmätietoa! Entä osaako Timppa kertoa senkin kuinka suuri osuus soista on ollut ennen metsää?

    Ystävämme TA on tainnut jäädä kesälomalle kun hän putkahti jälleen mukaan Hesarin keskusteluihin, esimerkiksi mielipiteeseen Luontokato on ihmisen aiheuttamaa. Laitoin sinne tarjolle yksinkertaisen rautalankamallin tilanteen korjaamiseksi: lisätään suojelualueita Etelä-Suomessa ja harvennushakkuita Pohjois-Suomessa.

    Timppa 4.7.2022, 17:15

    Siis Etelä-Suomen soista on ollut metsää 50 % ja Pohjois-Suomen 87 %.  On kyseessä siis todellinen metsäkato.  Nuo tiedot löysin Wikipediasta.

    Monimuotoisuudesta vielä.  Kuuntelin sunnuntaiaamuna, kun Juha Laaksonen ja kaverinsa Lokki kulkivat jollakin Kuusamon suolla.  Valittivat, että kahlaajat olivat vähentyneet.  Tällä kertaa eivät syyllistäneet muuttomatkojen tai talvehtimisseutujen oloja.  Arvelivat, että ehkä tyyppilasskeuma on muuttanut soita noille kahlaajille sopimattomiksi.

    Olisiko se laskeuma vaikuttanut hömötiaisiinkin?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.7.2022, 17:21

    Hyvä kysymys Timppa. Kaikki mikä vaikuttaa hyönteisiin vanhojen puiden rungoilla vaikuttaa myös hömötiaisiin. Se mitä ihminen voi tehdä, olisi kai jättää kaiken ikäisiä, kokoisia ja lajisia lahoavia puita ja erityisesti iäkkäitä järeitä lehtipuita. Nämähän ovat talousmetsissä vähissä ja uusiakaan ei tahdo tulla, kun pieniä poistuu hirvien turpaan ja taimikonhoidoissa. Jos siis niitä jossakin on, ne olisivat ensisijaisia säästöpuita ja poiminta- ja energiahakkuissa säästettäviä puita.

Esillä 10 vastausta, 3,381 - 3,390 (kaikkiaan 9,900)
1 2 3 … 338 339 340 … 988 989 990