› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 9,899 vastausta, 127 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Makarov toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,391 - 3,400 (kaikkiaan 9,900)
1 2 3 … 339 340 341 … 988 989 990

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 4.7.2022, 17:26

    Toni Amnell on tuossa luiontokatoasiassakin pääosin väärässä.  Tiedämmehän, että maapallolla on ollut monenmoista elämää, jonka luonto itse on tuhonnut.  On ollut seutuja, jotka ovat muuttuneet metsistä aavikoiksi jne.

    Tietysti nyt on ihminenkin vaikuttanut luontoon  Sitähän ei voi kiistää.  Jos siis halutaan, ettei ihminen sotkeennu luontoon, niin koko ihmiskunta on hävitettävä.  Kenestä aloitetaan?  Se hullu Tanskassa aloitti jo.  Ja Putinkin tekee parhaansa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.7.2022, 18:22

    http://www.geologia.fi/2018/06/04/suot/

    Artikkelin mukaan suurin osa soistumisesta on tapahtunut atlanttisella ja subboreaalikaudella eli noin 9000 – 3000 vuotta sitten. Kuten edellä todettiinkin, suurin osa soistamme on siis syntynyt alueelle jossa on ollut ennen metsää. Tätä käsitystä tukee linkin artikkelin kuva ”Turvemaiden levinneisyys Suomessa” josta näkee, että etelässä suot painottuvat Pohjanmaalle, eli alueelle jossa ei ole kovin runsaasti järviä.

    Visakallo Visakallo 4.7.2022, 18:31

    Eikö Pohjanmaalla ole paljon myös soita, jotka eivät ole olleet metsänä, vaan soistuminen on tapahtunut suoraan maan kohoamisen seurauksena?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.7.2022, 19:20

    Kyllä niitä maankohoamissoita on, mutta pinta-aloista en tiedä sanoa.

    TA 4.7.2022: ”Täällä keskustellaan oletuksella, että pelkästään puut olisivat monimuotoisuutta. Toki ne ovat osa sitä, ja puupelloissa puulajeja on vähemmän, eli avohakkuut vähentävät niidenkin osalta monimuotoisuutta. Mutta, monimuotoisuuteen kuuluvat myös ruohovartiset kasvit, eläimet ja sienet sekä muutkin eliöryhmät. Avohakkuu tuhoaa alkuperäisen lajiston, ja kun istutetaan keinotekoisesti metsätalouden suosimia puita, ei metsä enää senkään takia toivu entiselleen. Eli luonto köyhtyy.”

    Vältän keskustelua T.A:n kanssa, kun tiedän aiemmasta kokemuksesta, että se ei johda mihinkään valaistumisiin kummallakaan osapuolella.

    Onhan se itsestään selvää, että talousmetsä ei koskaan täysin vastaa luonnonmetsää eikä sen ole tarkoituskaan ”toipua entiselleen”, vaan talousmetsällä on eri tarkoitus eli puuntuotanto.  Sen takia tehdään erilaisia korjaavia toimenpiteitä, eräänlaista ekologista kompensointia siis. Lisäksi voisi vängätä, että avohakkuut lisäävät puulajien monimuotoisuutta, mutta se tuli esille keskustelussa jo aiemmin, kun eräs lukija sitä ihmetteli että miten voi olla mahdollista.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008908955.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.7.2022, 20:23

    Jatkuva kasvu merkitsee jatkuvaa luonnon tuhoa. Siksi bruttokansantuote ei kuvaa hyvinvointia ja edistystä, vaan päinvastoin, se merkitsee ilmaston lämpenemistä ja ihmiskunnan olojen heikentymistä.

    Pysyvästi luonnon tilaa ei paranna muu kuin kulutuksen vähentäminen ja väkiluvun lasku.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/285cb576-4d32-47dd-83e1-93b10205703e?

    Timppa 4.7.2022, 21:09

    Oli se Hesariin kirjoittanut metsuri aika omituinen.  Koneellistaminen on vaikuttanut ratkaisevasti metsureiden työoloja parantavasti.

    Petkeles Petkeles 4.7.2022, 21:28

    ”väkiluvun lasku”

    Oho, mistäs tämä misantropia putkahti? Ei ole edes Sepulturan kolumnissa…

    aegolius aegolius 4.7.2022, 21:33

    ? Pysy vaan Petkeles näissä sulle tutummissa sanoissa ja oman kylän metsäjutuissa. Isommat hahmotukset vaatisivat aivan liikaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.7.2022, 22:45

    Misantropia olisi osa ratkaisua kyllä: kun väki vähenee niin pidot paranee!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.7.2022, 12:24

    Ruohonjuuri-kaupan verkkosivuilla FaceBookissa oli nättejä kuvia uhanalaisista eliöryhmistä. Linnut ja sammaleet korostuvat (yli 30 % ryhmän lajeista uhanalaisia), mutta myös jäkälien, sammalten, matelijoiden ja sammakkoeläinten ryhmissä uhanalaisten osuus on suuri (yli 20 % ryhmän lajeista uhanalaisia).

    Ehkä näistä tilastoista olisi apua kun mietitään korjaavia toimenpiteitä. Ajatus kohdistuu sammalten ja jäkälien kohdalla vanhaan metsään ja vanhoihin puihin. Matelijoiden ja sammakkoeläinten kohdalla merkityksellistä lienee muun muassa pienialaisten kosteikkojen ja soiden käsittely, kuten sopivassa kohteessa ojittamatta jättäminen, kosteikoiden ennallistaminen ja vesistöjen suojakaistojen varovainen käsittely.

Esillä 10 vastausta, 3,391 - 3,400 (kaikkiaan 9,900)
1 2 3 … 339 340 341 … 988 989 990