Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 9,899 vastausta, 127 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Makarov toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,411 - 3,420 (kaikkiaan 9,900)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Visakallo Visakallo

    EDIT

    Puuki

    Soiden vesittämistä ym. pääosin tuottamatonta toimintaa aletaan tukea v. 2023 (?) voimaan tulevan uuden kemeran korvaajalain myötä.   Vesien suojeluun siitä kosteikkojen rakentamisesta voi olla tosin hyötyäkin toisin paikoin.  Ennallistettava suo ei muuten palaudu sillä hommalla juuri samanlaiseksi kuin suo on ollut joskus ennen.  Muuttuu pikkuhiljaa suoksi takasin mutta alkuperäinen suotyyppi on  mennyttä.   Kasvihuonekaasuvaikutus ei tod. näk. parane yhtään, saattaa heiketäkin metaanin lisääntyvän haihtumisen takia, samoin ravinnepäästöt lisääntyy joksikin aikaa.   Työllistävä vaikutus on melko suuri.  Lisäksi metsän pot. kasvumahdollisuus hiilinieluineen menetetään, jos esim. täsmälannoituksella olisi mahdollista lisätä puun kasvatusta sen lopettamisen sijaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pienten säästöpuuryhmien tai muiden pienten kohteiden polttaminen ylläpitää palaneesta puusta riippuvaisia lajeja. Toisin kuin kulotus josta ei ole siinä mielessä vastaavaa hyötyä.

    Puuki

    Kulotus on melko ”kovvoohommoo”.  Nuorena ollessa kulotettiin joka kevät 4-5 ha pakettipeltoja , kun niitä piti pitää kasvukunnossa (ei saanut antaa vesakoitua).   Metsän polttaminen (kulotus) on yleensä  vielä tarkempaa kuin pellon ja siksi ei ole halpaa lystiä varsinkaan nykyaikana. Se on  kaikista kallein yksittäinen mh-toimenpide.  Voi olla saaren polttaminen  helpompaa kuin mantereella olevan kuvion.

    aegolius aegolius

    >Pienten säästöpuuryhmien tai muiden pienten kohteiden polttaminen ylläpitää palaneesta puusta riippuvaisia lajeja

    Ymmärrän toki idealismin tässä erittäin hyvin, mutta mitä hyötyä siitä on? Jokainen tällä tavalla ylläpitoapua saanut palaneesta puusta riippuvainen laji pysyy silti täysin varmasti uhanalaisena, koska lajin vaatimukset ovat niin erityiset. En yhtään väheksy tällaista ”ylläpitotyötä” ja teen helppoja ratkaisuja itsekin, mutta tuo a) ei ole helppo ja b) on todella kallista. Jatkossa, pidemmallä tulevaisuudessa, uhanalaisuus Suomessa vain lisääntyy. Jos muuten alkaa sen suhteen ”näyttää pahalta”, niin kriteerit muutuvat hieman. Tämä kehitys on jo nähty ja se jatkuu. Uhanalaisuus on suurelta osin politiikkaa. Luonnon suojeleminen ei.

    Kurki Kurki

    AJ: Pienten säästöpuuryhmien tai muiden pienten kohteiden polttaminen ylläpitää palaneesta puusta riippuvaisia lajeja. Toisin kuin kulotus josta ei ole siinä mielessä vastaavaa hyötyä.

    Suomessa palaa metsää vuosittain hyvin vähän. Tornator kulottaa jonkin verran. Täällä Metsähallitus kulotti joskus 1950-luvulla. Miten on mahdollista, että Tornatorin satunnaisessa kulotuksessa löytyy vaikka kuinka paljon paloalueiden lajeja ja uhanalaisiakin ja löytyi sellainen harvinaisuuskin kuin balkaninlatikka (Aradus montandoni), jota tavataan vain Suomen lisäksi muutamia yksilöitä Romaniassa.

    Voitaneen sanoa, että tasolla, mitä metsäpaloja (jotka heti yritetään sammuttaa) ja kulotuksia tapahtuu Suomessa, on riittävää, että kaikki ne kuloalueille ilmaantuvat lajit pysyvät hengissä? Niille on varmasti olemassa toissijainen elinympäristö ja tulevat esiin ja runsastuvat sitten paloalueilla. Nykyiset uhanalaiset olisivat uhanalaisia, vaikka metsää palaisi kuin Venäjällä.

    https://laji.fi/taxon/MX.230252

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/tornatorin-kulottamasta-metsasta-loytyi-harvinainen-latikka-ja-muutama-uhanalainen-laji/#5dfaa1a5

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vielä kulotukseen, että jos se on vielä tänä päivänä sertifiointikriteeri, niin joutaisi jo poistaa kalliina ja tehottomana. Sen sijaan suosisin täsmätoimia, eli helposti hallittavien pienten kohteiden polttoa. Saaren tapaan esimerkiksi ojittamattoman suon keskellä oleva metsäsaareke olisi oivallinen polttokohde.

    Palanutta puuta vaativat lajit eivät ehkä ole olleet harvinaisia luonnontilassa, koska salamat ovat todennäköisesti sytyttäneet pieniä paloja sinne tänne, ja palavaa kuivaa kuollutta puuta on ollut runsaasti. Siinä olette oikeassa, että eivät nämä lajit ole sukupuuttoriskissä niin kauan kuin Venäjällä palaa nykyiseen malliin.

    Timppa

    Sitten toisaalla kirjoitetaan. että vanhat säästöpuut ovat tärkeitä joillekin sienille tai jäkälille.  Pidetään me puumme kasvussa.  Putin vastannee siitä polttopuolesta.

    Visakallo Visakallo

    Aina ei voikkaan automaattisesti syyttää metsänhoitoa ja hakkuita jonkun lajin vähentymisestä:

    https://yle.fi/uutiset/3-12525672

    Visakallo Visakallo

    Kiitos Puuki kosteikon tekoon liittyvistä tiedoista! Ne olivat menneet minulta hieman ohi. EDIT

Esillä 10 vastausta, 3,411 - 3,420 (kaikkiaan 9,900)