› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 9,899 vastausta, 127 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Makarov toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,421 - 3,430 (kaikkiaan 9,900)
1 2 3 … 342 343 344 … 988 989 990

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 6.7.2022, 17:17

    Joskus kuulin ihmeteltävän, että mitä se 70v takainen lahopuutilanne auttaa siihen jos nykytiedon valossa sitä on liian vähän.

    Lauri 2.7.2022, 15:22

    Lahopuusta riippuvaisia lajeja Suomessa on 4000..5000.

    Punaista kirjaa 2019 pikaisesti selattuna metsien sammalista, sienistä, kääväkkäistä, jäkälistä ym lahopuun (Ml= metsät/lahopuun vähyys) vähyyden vuoksi uhanalaisia on vain

    – Sammalet n. 7 kpl

    – Sienet n. 14 kpl

    – Kääväkkäät n. 56 kpl

    – Jäkälät n. 33 kpl

    – Nivelkärsäiset n. 3 kpl

    – kovakuoriaiset n. 77 kpl

    – kärpäset n. 12 kpl

    – sääsket n. 26 kpl

    – perhoset 3 kpl

    – myrkkypistiäiset 18 kpl

    – kätköpistiäiset n. 20 kpl

     

    Miten niin lahopuuta on vähän, kun 93..95% lahopuusta riippuvaisista lajeista on elinvoimaisia ja nämäkin uhanalaiset n. 269 kpl on löydetty Suomen lahopuista.

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/299501/Suomen%20lajien%20uhanalaisuus%20-%20Punainen%20kirja%202019.pdf?sequence=2&isAllowed=y

    Linkki: https://www.storaensometsa.fi/lahopuu/

    Rane 6.7.2022, 18:20

    ”mitä se 70v takainen lahopuutilanne auttaa siihen jos nykytiedon valossa sitä on liian vähän.”

    Tämä kertoo  siitä että  lahopuuta ei ole ollutkaan kovin paljoa.Nämä lahopuusta riippuvaiset lajit ovat olleet menneisyydessä vieläkin uhanalaisempia kuin nyt(lahopuuta ollut vähemmän).Ovat kuitenkin säilyneet.

    Tästä voi päätellä että lajien säilymiselle välttämätön lahopuun määrä onkin pienempi (mikä?) kuin meille väitetään.Tämä ”nykytieto” on siis ötökkätutkijoiden valistunut arvio ja voimme vain luottaa siihen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2022, 18:46

    Jos ei tiedetä sopivaa palaneen ja lahoavan puun määrää niin järkevä strategia voisi olla että niitä lisätään vähitellen ja katsotaan tehoaako lajistoon.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 6.7.2022, 19:13

    No. Ei kai Virtsiskään kosteikkojensa määrässä ole tyytynyt minimitasoon. Ympäristötietoisena mo:na hän haluaa maksimoida esim. vesilintujen pesimispaikat kymmenillä kosteikoillaan. Ja lisää pukkaa. Hyötyväthän kovin monet lajit noista vesialueista. Varmuuden vuoksi Virtsis toimii valveutuneen ympäristöihmisen tavoin ns. kybällä.

    Metsäretkeillyt eliitti vahvistanee nuo todella massiiviset ympäristön vuoksi tehdyt toimet. Tuskin ovat jääneet esittelemättä.

    Leena

    edit. Omissa metsissäni ei ole noille kosteikkokeitaille yhtään paikkaa. Vaatisi vetiset maat, tulvapeltoa jne.

    Visvun valtava kosteikko määrä viittaa jouto maiden suureen osuteen. Hyvä ratkaisu sellaisessa tapauksessa.

    Rane 6.7.2022, 19:20

    EDIT

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2022, 21:02

    Jokainen tekee omissa metsissään mitä parhaaksi näkee niillä edellytyksillä mitä on tarjolla. Oma monimuotoisuuskohteeni on kaksi pientä korpea jotka on aikoinaan ojitettu, mutta ovat kovaa vauhtia ennallistumassa kun ojat kasvavat umpeen. Kun ovat puustoisia niin lahopuuta syntyy runsaasti. Toinen on kuusivaltainen puronvarsi ja toinen lehtipuuta kasvava ojikko jossa on ylispuina isoja koivuja.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 6.7.2022, 21:16

    Tupla.

    Kurki Kurki 6.7.2022, 21:50

    Tuossa Tornatorin kulotuslinkissä on mainittu Isokesiäinen, joka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) lajiksi.

    https://laji.fi/taxon/MX.192190/occurrence

    Arviointitiedoissa se ei edes ole mikään palopaikkojen laji, sillä sen varsinainen elinympäristö on kuivat niityt, kedot ja nummet. On eteläinen laji eli ei sitä paloalueilla voi runsastuttaa pysyvästi, kun ei ole tähänkään mennessä runsastunut. Uhananalaisuuteen jontaneet syy on avointen alueiden umpeenkasvaminen eli Suomen luonto, joten en ymmärrä, miksi se tässä linkissä esitellään paloalueiden ihmeeksi?

    Vaarantunut Tuhkalatikka ((VU) on taas pohjoismainen hyvin pienen populaation laji, jonka elinympäristö on metsät ja paloalueet eli ei yksinomaan paloalueet. Kun vanhojen metsien vanheneminenkään ei ole vaarantumisen syy, vaan ensisijaisesti kulotusalueiden väheneminen, niin eipä taida runsastua milllään toimenpiteellä tämäkään laji tästään. Kanta vaihtelee ja joskus saattaa olla runsaslukuisempi. Toissijainen syy on lahopuun väheneminen? Lahopuuta on jo nytkin riittävästi 95 prosentille lahopuuriippuvaisille lajeille ja taitaa tällekin lajille olla riittävästi, sillä 10 vuotta sitten ei ollut uhanalainen, vaan silmälläpidettävä eli silloinen lahopuun määrä oli riittävä.

    https://laji.fi/taxon/MX.230250/endangerment

    Petkeles Petkeles 6.7.2022, 22:13

    ”Lahopuuta on jo nytkin riittävästi 95 prosentille lahopuuriippuvaisille lajeille ja taitaa tällekin lajille olla riittävästi, sillä 10 vuotta sitten ei ollut uhanalainen, vaan silmälläpidettävä eli silloinen lahopuun määrä oli riittävä.”

    Aukotonta logiikkaa taas kerran. Olisi hyvä kerrata se uhanalaisuuden määritelmä ja vähän populaatiodynamiikkaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2022, 22:16

    Kurki voisi tehdä näistä havainnoistaan yhteenvedon ja pyytää SYKE:stä kommentteja. Olisi hyvä saada sieltä lista niistä uhanalaisista, joita metsätalouden toimenpitein kuuluu auttaa ja ehdotukset miten. Lähinnä ajattelen siis niitä lajeja, jotka ovat olleet meillä aiemmin yleisiä. Niistä lajeista jotka ovat meillä esiintymisalueensa äärilaidalla emme kai ole vastuussa. Ne lajit jotka ovat olleet meillä aina hyvin harvinaisia eivät todennäköisesti ole välttämättömiä meidän ekosysteemimme toiminnalle, joten niistäkään ei kannata kantaa suurta huolta. Ainakin mikäli molempien em. ryhmien lajit ovat jossain päin maapalloa elinvoimaisia.

Esillä 10 vastausta, 3,421 - 3,430 (kaikkiaan 9,900)
1 2 3 … 342 343 344 … 988 989 990