Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 9,985 vastausta, 129 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 minuuttia sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 3,431 - 3,440 (kaikkiaan 9,986)

1 2 3 … 343 344 345 … 997 998 999

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

Rane 6.7.2022, 22:26

”Olisi hyvä kerrata se uhanalaisuuden määritelmä ja vähän populaatiodynamiikkaa.”

Kun olet tehnyt sen niin laitapas Petkeles tänne tiivistelmä.

Scientist 6.7.2022, 22:29

Nyt on vaan niin, että uhanalaiseksi luokitellaan myös sellaisia lintulajeja jotka ovat vasta leviämässä Suomeen. Niiden vähäistä lukumäärää on käytetty kriteerinä. Uhanalaisuusluokiyusta ei ole alunperin suunniteltu maakohtaiseksi

Jostain syystä sitä on alettu Suomessa käyttää maakohtaisena, joskus jopa maakuntakohtaisena.

Visakallo 6.7.2022, 22:38

Hauska oli illan kesäteatteriesitys ja Reva-Leena puolestaan jatkaa yleisön haukuuttamista täällä palstalla. Leena taitaa olla meikäläisen salaihailija, kun minun muutama kosteikkokin on Leenan mukaan lisääntynyt jo kymmeniin. Kiitos vaan Leena, mutta kyllä minä enemmän tykkäsin siitä Kertusta. Mitähän hänelle mahtaa nykyisin kuulua?

A.Jalkanen 6.7.2022, 22:38

Saataisiinko maiden rajoja noudattelevan luokittelun rinnalle lajikohtainen luokittelu tai onko sellainen jossain jo käytössä? Mitä luokittelua IUCN tai EU käyttää?

Kurki 6.7.2022, 22:50

Aukotonta logiikkaa taas kerran. Olisi hyvä kerrata se uhanalaisuuden määritelmä ja vähän populaatiodynamiikkaa.

Petkeles ei taida tietää, että luokitukset VU, EN ja CR ovat lajien eriasteisia uhanalaisluokkia ja RE on hävinneiden lajien luokitus.

Timppa 6.7.2022, 23:55

Tässä meikäläisen lausunto suunnitellusta metsätalouden kannustejärjestelmästä:

Paljon jonnin joutavaa puuhastelua. Esimerkkinä kulotus. Itärajan takana tehdään ”kulotusta” valtavasti joka vuosi. Pitääkö Suomenkin väkisin lisätä kasvihuonekaasuja hävittämällä polttamalla metsiään? Samalla kuolee valtava määrä erilaisia eliöitä. Eikö puuha yhtään hävetä. Kulotuksessa häviää typpeä ja booria, mikä heikentää metsän kasvua vuosikymmeniksi. Tulee myös haitallisia pienhiukkasia.Ja kaikki tehdään velkarahalla, jota tarvittaisiin johonkin hyödylliseen puuhaan. Asummeko Hölmölässä kun toimitaan noin hölmösti?

Tuntuu kyllä. että jollakin on suhteellisuudentaju kadonnut.

Sama juttu siinä, kun mietitään miten turvepelloissa alettaisiin kasvattaa kaislaa ja osmankäämiä. On kyllä porukalla jäänyt oppimatta luetun ymmärtäminen. Eivät ole sattuneet huomaamaan, että ruokapula alkaa alkaa olla jo tosiasia. Etelä-Euroopan kuivuus supistaa viljan tuotantoa Ukrainan lisäksi. Valitettava tosiasia on, että kohta raivataan lisää soita pelloiksi. Suomen maatalous muuttuu kannattavaksi.

Puuki 7.7.2022, 08:23

Osmankäämiä voinee käyttää ruoaksikin hätätapauksessa. Mutta pelkästään CO2:n laskenta kasvihuonekaasuvaikutukseen ei kyllä mene ihan oikein, kun metaani on lyhyehköstä puoliintumisajastaan huolimatta suunnilleen yhtä haitallinen ilmastokaasu. Turvepeltojen hiilipäästöt vähenee esim. vuoroviljelyn ja viherlannoituksen yhdistelmillä. Kummallista että esim. lehmien metaanipäästöt on haitallisia mutta ennallistettujen soiden vastaavat päästöt ei vaikuta mitenkään. Suomessa on muutenkin lehmien aiheuttamia kok. päästöjä liioiteltu, kun niitä on verrattu suoraan etelän maiden eläinten aiheuttamiin päästöihin. Nurmen ja apilan kasvatus rehuksi esim. sitoo paljon hiiltä myös maaperään.

Turpeen korvaaminen muilla kuivikkeilla ei onnistu kunnolla koska korvikkeissa ei ole kaikkia samoja hyviä ominaisuuksia kuin turpeella on.

PS Jotkin ruokokasvit lisää muuten metaanipäästöjä soilta. Lieneekö tutkittu mitä tapahtuu esim. järviruo’on kohdalla.

Tomperi 7.7.2022, 08:44

Joo kosteikko on perustettu, majavien ansiosta. Metasäkeskus vaati metsitettäväksi ja metsänuudistussuunnitelman laadittavaksi. Raukesi kun sanoin että siinäpähän vaaditte. Perui vaatimuksensa kun oli pieni alanen, jos ois ollut yli 0,4 ha niin ois vaatinut. Tein sen virheen että korjasin puut koska pelotti jos syttyy tulipalo kun sähkölinja kulkee vierestä ja huteran olonen linja. Naapurilla useita hehtaareja kuollutta puustoa, ei korjannut niin eipähän tule uudistamisvelvoitettakaan. Metsästäjät ampuivat majavat pois että eipä ollut niistä pitkäaikanen ilo tai suru.

aegolius 7.7.2022, 09:38

>Olisi hyvä kerrata se uhanalaisuuden määritelmä ja vähän populaatiodynamiikkaa.

Jälleen olen täysin samaa mieltä Petkeleen kanssa. Uhanalaisuus ymmärretään yleisesti lajin häviämisen uhkana ja on melkoinen ristiriita, että Suomessa se ei tarkoita sitä. Kun vielä tähän lisää sen, että uhanalaisten lajien (ja luontotyyppien) prosenttiosuuksia käytetään aktiivisesti valtapelissä politiikassa itse luonnon tilasta mitään vähänkään syvällisempää ymmärtämättä, tilanne on erittäin huolestuttava.

A.Jalkanen 7.7.2022, 09:47

Kyllä ja kyllä aegoliukselle ja Scientistille. ??

Timpan kulotusvastaisuuteen yhdyn kuten edellä jo kerroinkin. Tekisin kemeravaroilla tuettuna tai ilman tukea vain luonnonhoidollisia polttoja: toisaalta pienialaisia puiden pystyyn polttamisia alueilla joita ei aiota enää hakata (säästöpuuryhmät, metsäsaarekkeet, saaret) ja toisaalta polttoja rehevöitymisen torjumiseksi esimerkiksi niityllä tai paahdeympäristössä.