Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,441 - 3,450 (kaikkiaan 10,025)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • aegolius aegolius

    Olen siis Scientistin kanssa samaa mieltä. Sienistä on helppo lisätä, että niitä vähänkään pintaa syvemmältä tunteva tietää, että iso osa esimerkiksi lahottajalajeista vaatii hyvin tarkat kosteusolosuhteet ja jopa lahonasteen menestyäkseen. Sienistä edes lajistoa ei tunneta kunnolla ja itse rihmastot ovat kaikilta (tutkijoiltakin) pääosin piilossa. Kuka on se lahottajasienien tutkija, joka pystyisi käsi sydämellä sanomaan lajin olevan häviämisuhan alla? Osa lajeista saattaa olla hyvin ongelmallisia edes havaita mahdollisine yksivuotisine itiöemineen. Voiko tietyn puulajin tiettyä lahovaihetta vaativa laji olla koskaan yhtään yleisempi? Onko koko laji silti vaarassa hävitä kokonaan?

    Puuki

    Sienten itiöt löytää paikalle kuten lokit ilmestyy ”tyhjästä” vasta muokatulle pellolle, kun on niille sopivat olosuhteet.  Eihän ne lukuisat lajit olisi selvinneet mitenkään muuten vuosisatojen aikaisista  muutoksista metsissä. Kun ennen kerättiin tuulenkaadotkin pois yleensä polttopuiksi, niin silti selvisivät.   Monista  uusista kemikaaleista ( joita kehitetään jatkuvasti lisää ) selviäminen voi olla hankalampaa monelle lajille. Ei esim. mikromuovin ja muiden myrkkyjen leviäminenkään vesistöihin voi olla vaikuttamatta luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.

    Välttämättömät mykorritsasienetkin palaa takasin esim. aukolle päätehakkuun jälkeen säästöpuuryhmien kautta ellei muuten niin kuin tekee vanhan metsän indikaattorilajitkin. (nimim. Petkeleksen postaaman  poistetun videon as.tuntijan kertoman mukaan).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuore synteesi luonnonhoidosta. ”Tavanomaisista metsätaloudellisista kulotuksista olisi hyvä siirtyä luonnonhoitokulotuksiin, joissa poltetaan hyvinkin järeää säästöpuustoa.”

    http://www.luke.fi/fi/uutiset/talousmetsien-luonnonhoidon-ekologiset-vaikutukset-koottiin-yhteen

    Puuki

    Säästöpuita jätetään jo n. 2 x sertifikaatin suositusta enemmän /ha .  Kustannuksista vastaa mo .   Jos vielä pitäisi laajentaa/ lisätä suojelua ,niin joku muukin saa  luvan osallistua lisääntyviin kustannuksiin.

    Päästöoikeuden hinta on hyvä lähtökohta kompensaatiomaksun määrittämiseen ja maksamiseen.  Päästöoikeuksien myynnistä päästöjen aiheuttajille  kerättävistä varoista on sopivaa kerätä rahoitus toteutuvaan kompensaatioon.   Vähän alle 100 €/tn on nyt päästöoikeuden hintataso.  Sen voisi esim. siirtää suoraan puukuution arvoon päästökompensaatiokaupassa.    Välittäjäfirmat saa tyytyä nykyisiä pienempään provisioon  koska se homma ei  vaadi niin paljon lisätyötä , että mo:t voidaan jättää mopen osille (kuten tavallista on).

    Esimerkiksi näin :  20 kpl/ha ,  10 mottia/ha säästöpuita  , ja kun puolet on niistä ylimääräsiä, niin korvaus mo:lle on 5 x 100 € = 500 €/ha.

    Jätkä

    Säästöpuuryhmien pystykulotus on ihan Jees – toimenpide. Säästöpuuthan on jo tuomittu kuolemaan ja jäämään siihen, missä ne kuolevat. Järeät männyt selviytyvät kohtalaisesti kulotuksesta, kunhan ei tyvelle kerätä valtavaa oksakasaa.

    Miksi ei metsänhoidollista kulotusta, taikka hakkuutähteiden polttamista aumoissa taikka karhoiss? Nykytekniikalla ja -kalustolla kulotus olisi turvallista ja edullista, se myös tuhoaa tehokkaasti Juurikääpää.

    Kunhan kulotusta ei anneta palokunnan tehtäväksi: Kokemuksen mukaan he ovat sammuttajia, eivät kulottajia.

    Puuki

    Miten hyvin kulotus toimii juurikäävän estäjänä, kun se sieni on yleensä puiden juuristossakin ?  Jos jatkossa tehdään luont. uudistaminen kuuselle, niin leviää sieltä tod.  näk. osin  taimiinkin.

    Edullista voisi olla, jos kasojen polttamisen pystyy tekemään ”omin voimin” . Jos tehdään ”sääntöjen” mukaan niin hintaa tulee mm. suunnittelusta, kuvion reunojen putsaamisesta pintakasvillisuudesta ja hakkuutähteistä kaivinkoneella ja jälkivalvonnasta .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miksi ei mh-kulotusta: siinä saadaan aikaan vain tuhkaa, ei niinkään paljoa öttiäisten tarvitsemaa resurssia, eli elävää ja kuollutta palanutta puuta pystyssä ja maassa. Tuhkalannoituskin on joskus hyvä asia -esimerkiksi ojitetun turvemaan kulotus voisi olla oikein hyvä jos poltettavaa turvekerrosta on jäljellä. Kohteen sammuttaminen voi olla haasteellista.

    En tiedä tuosta juurikäävän torjunnasta kulotuksen avulla. Onko siitä tutkimustuloksia että olisi tehokas? Ollakseen tehokas se vaatisi alueen täysmylläyksen, eli ensin kaikki saastuneet kannot pois, niiden kuljetus pois ja lopuksi jäljelle jääneiden hakkuutähteiden poltto kasoissa. Maan sisään jää saastuneita juuren pätkiä mutta oletettavasti maa pääosin puhdistuisi.  Puulajin vaihto vielä siihen päälle (haapa, koivu, leppä tms.)  niin aika varma nakki.

    hemputtaja

    Ihan ottaa mahanpohjasta, kun vilkuilee noita nykymuodin uutisia. Luontokatoon yritetään satsata ihan vakavissaan vissiin.

    Oma kysymyksensä on sitten se mahdollisten miljoonien käyttö. Mistä se torjuttava luontokato löytyy ja kuinka se torjutaan. Hävitetään lupiinia ja kurtturuusua ???

    Nykyinen metsätalous hoitaa luontoa varsin hyvin, etten sanoisi parhaalla mahdollisella tavalla ja asiantuntemuksella

    En ole havainnut ainoaakaan täysipäistä  selvitystä – lukuineen – luontokadosta. Kaikenmaailman asiantuntijoiden mielipiteitä kyllä. Onko asiasta kysytty Putinilta vai mistä nämä varmat luontokatotiedot ovat peräisin.

    aegolius aegolius

    >kulotus olisi turvallista ja edullista, se myös tuhoaa tehokkaasti Juurikääpää.

    En ole tällaisesta kuullut ja on melko vaikea uskoa. Vieläpä tehokkaasti? Onko jotain viittausta tutkimukseen tms?

    Kantojen poisto auttaa takuulla toimenpiteenä paremmin kuin kulotus. En sitten kantojen poiston jälkeistä kulostusta taas juurikäävän suhteen ymmärrä sitäkään. Miksi ne juuret palaisi, jotka eivät jo lähteneet kantoja repiessä pois? Nehän ovat liian syvällä palaakseen kunnolla.

    Tehoajatuksen täytyy perustua rihmaston tappamiseen ja se onnistuu jo selvästi ennen veden kiehumispistettä, mutta ongelma on, että kannot ja juuret ovat paksuja ja se kääpä asuu siellä sisällä. Pinnan palaminen ei riitä.

    Timppa Timppa

    Eikö siis ole mitään ilmasto-ongelmaa, kun kaikkia saa polttaa miten mieleen juolahtaa?

Esillä 10 vastausta, 3,441 - 3,450 (kaikkiaan 10,025)