Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,451 - 3,460 (kaikkiaan 10,032)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timppa, eihän puun poltto pahenna ilmasto-ongelmaa! ?

    Timppa Timppa

    Kulotuksessa häipyy typpi ja boori taivaalle, mikä aiheuttaa metsien heikkoa kasvua.  Ei ilmasto-ongelma?

    Minä olen jättänyt aika paljon ikääntyneitä järeitä mäntyjä jättöpuiksi.  Ainakin minä katselen niitä mielelläni ja luulenpa, että moni minun jälkeen.

    Kurki Kurki

    AJ: Niistä lajeista jotka ovat meillä esiintymisalueensa äärilaidalla emme kai ole vastuussa. Ne lajit jotka ovat olleet meillä aina hyvin harvinaisia eivät todennäköisesti ole välttämättömiä meidän ekosysteemimme toiminnalle, joten niistäkään ei kannata kantaa suurta huolta.

    Juuri näin.

    Lajit pitäisi arvioida lajeina ei valtion rajojen mukaan.

    Lännentorvijäkälä (CR) äärimmäisen uhanalainen on hyvä esimerkki. Suomesssa 5 havaintoa ja Etelä-Ruotsissa ja Englannissa yleinen. Suomessa elinympäristöksi ilmoitetaan Mk= kangasmetsät ja syyksi lahopuun väheneminen ja rakentaminen maalla.

    Eli on eri ilmaston laji ja siellä elinvoimainen. Lajin olemassaoloa ei siis uhkaa se, vaikka häviäisi Suomesta. Suomessa on elinympäristönsä äärirajoilla ja se pitäisi olla myös luokituksen syy äärimmäiseen uhanalaisuuteen ei lahopuun vähyys tai vanhojen metsien puute. Tällaisia lajeja on paljon, joidenka olemassaolosta Suomi ei ole vastuussa. Näiden lajien uhanalaisuuden käyttö etelän vanhojen metsien suolelun lisäämiseksi on järjetöntä.

    Järjetön arvio lajista tässä:

    https://laji.fi/taxon/MX.65095/occurrence

    Uhanalaisuudella, joka johtuu lajin populaation pienuudesta maailmalla, ei myöskään voi perustella laajoja suojelualueita. Niille esimerkiksi kalkkiriippuvaisille lajeille pistemmäinenkin suojelu lienee turhaa, sillä lajin säilymisestä pitempään ei ole mitään takeita.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luonnonhoidollisia polttoja ei tehdä niin isoilla alueilla että asialla olisi merkitystä ravinteiden tai päästöjen kannalta, ainoastaan eliöiden elinympäristöjen parantamisen kannalta.

    Se kyllä on järjetöntä, että EU:ssa määritellään maakaasu vihreäksi investoinniksi ja puun poltto virheinvestoinniksi.

    Metsäuutisten mukaan monimuotoisuuden seuranta on saanut tutkimusrahaa, joka varmasti tuleekin tarpeeseen. Yksi hyvä tutkimuskohde olisi lajianalyysi. Toinen olisi: metsien luonnonhoidossa kustannustehokkaimmat toimenpiteet.

    Rane

    Ja sitten laji jota on runsaasti joka paikassa ja siitä huolimatta epäilys sen käynnistä paikalla estää hakkuun.

    Lajit | Suomen Lajitietokeskus

    Kurki Kurki

    Kulotuksessa häipyy typpi ja boori taivaalle, mikä aiheuttaa metsien heikkoa kasvua. Ei ilmasto-ongelma?

    Metsähallituksella täällä metsäpohjat ovat kyllä reheviä. Sotien jälkeen hakattiin kirveen koskemattomista metsistä isoa tukkia mm. hollanninpaaluja. Aukot uudistettiin kulottamalla ja istuttamalla paljasjuurisia männyntaimia tai jättämällä männyn siemenpuita. 1990-luvulla ne lannoitettiin typellä, sillä männyt näyttivät jäävän lyhyiksi ja pienikokoisiksi. Paljasjuuriset taimet kasvoivat huonoa laatua, paljon lenkoa ja oksaista. Nyt näitä metsiä uudistetaan taas.

    Kuivilla kankailla on sama juttu. Typen puutteessa puut jäävät lyhyiksi.

    isaskar keturi

    ”Maailman luontopaneelin raportti: miljardit ihmiset ovat riippuvaisia luonnonvaraisista lajeista, siksi niitä pitää suojella

    Joka viides maailman ihminen on riippuvainen luonnonvaraisista lajeista hankkiessaan toimeentulonsa ja ruokansa.</p>
    Miljardit ihmiset hyötyvät päivittäin luonnonvaraisista lajeista. Näitä lajeja käytetään elintarvikkeina, energiana, materiaaleina, lääkkeinä ja monella muulla tavoin ihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi.”

    Hiukan saa tällaiset julistukset hymyilyttämään. Epäilen, ettei kukaan maailmassa joitakin suurkaupungissa eläviä lukuun ottamatta ole tästä eri mieltä. Mutta johtopäätös, että metsätalous (ja siitä riippuvat ihmiset) pitäisi ajaa pohjoismaissa alas, hiukan ihmetyttää. Saattaa muutenkin johtopäätös olla hiukan kotoperäistä tai EU-tasolta peräisin. Tuossahan julistuksessahan on selvästi sisäänkirjoitettuna toteamus, että luonnon hyödyntäminen on välttämätöntä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä, luonnon hyödyntäminen on välttämätöntä. Käsillä on ennennäkemätön nälkäongelma, jonka osatekijät ovat koronaepidemia, ilmastonmuutos ja Venäjän invaasio Ukrainaan. Toisaalta luonnon toimintamekanismien ylläpito on myös välttämätöntä. Haaste piilee siinä että emme tiedä milloin olemme menneet alkuperäisen luonnon muuttamisessa liian pitkälle. Siksi yksittäisten lajien seurannan lisäksi pitää seurata kokonaisten ekosysteemien toimintaa. Nyt vaikuttaisi siltä, että varovaisuusperiaatteen mukaisesti meidän pitää vähentää luonnon hyödyntämisen intensiteettiä. Tämä on erittäin vaikeaa, mikäli väestön määrän kasvu, väestön elinikä ja kunkin asukkaan kulutustaso jatkavat nousuaan.

    Lokis

    Kävin muutaman vuoden tauon jälkeen Lapissa. Tarkkailin ekosysteemien toimintakuntoa, vähän lajejakin. En voinut havaita mitään merkkiä luontokadosta. Voi olla, että puut pyrkivät jossain nousemaan nykyisen puurajan yläpuolelle. Löytyi laikkkuja, joista ihme kyllä porot eivät olleet syöneet kaikkea jäkälää pois. Tuli mieleen, että retkeilijöiden parveilu pitää porot joistain paikoista pois. Kuukkelia en tällä retkellä nähnyt. Tästäkään en osaa olla huolissani, eivät vain halunneet minulle nyt näyttäytyä. Mielestäni Lapin luonto on hyvin säilynyt kaikista metsänhoitotoimenpiteistä huolimatta.

    Rukopiikki

    Pohjoisessa talousmetsäkin on jotenkin luonnollisempaa ja villimpää. Kun kiertoaika on esim 200-vuotta tai ylikin niin onhan se erilaista. Harvennuksen välikin voi huoletta olla vaikka 50-vuotta. Elämä on rauhallisempaa pohjoisessa, puillakin.

Esillä 10 vastausta, 3,451 - 3,460 (kaikkiaan 10,032)