Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,551 - 3,560 (kaikkiaan 9,733)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Puu Hastelija

    Käsi sydämelle metsiemme miehet, naiset ja muun sukupuoliset. Otsakkeen lajikato on todellisuutta. Miettikää, miten olisimme voineet hoitaa metsiämme toisin, jotta maamme viimeisen mursun kohtalo oltaisiin voitu välttää.

    Lasissa tänään Borsari Amarone della Valpolicella 2018, ehkä liian tanniininen ja hilloinen, jopa vetinen. Kuitenkin aavistus mielyttävää kirsikkaisuutta. Ei jatkoon.

    Muuten tyynen ja hiljaisen järven rauhaa ei enää häiritse edes äskettäinen silkkiuiklujen napsuttelu. Haikea tietoisuus siitä   ettei mursua enää tarvitse odotella täyttää mielen. Mitä olisin voinut itse tehdä toisin.  Entä jos viimeisetkin taimet olisi tullut saatua aukkoon tuossa jääkiekon mm huuman lomassa? Nyt olen ajatellut ehkä loppuviikosta – tai heti alkuviikosta istuttaa ne. Jahka luvatut helteet ovat ohi. Olisiko mursu tällöin voinut pelastua.

    Mitä jos talven hakkuiden yhteydessä olisin jättänyt jonkun haavan kaatamatta tai kaatanut jonkun pystyyn jättämäni pökkelön? Entä jos olisikin jättänyt viimeiset kuitupölkyt metsään kirjanpainajien herkkupöydäksi? Voisiko mursu tällöin paremmin Suomessa?

    Näitä miettiessä hyttysten etujoukot ovat alkaneet käydä rohkeammiksi ja aion vetäytyä sisätiloihin miettimään, mitä muuta voisi tehdä   jahka luvatut helteet ovat väistyneet.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Emeritusprofessori Erkki Tomppo kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuudessa ennalllistamislaista. Jutun pointti on ilmeisesti  se että ennallistaminen aiheuttaa metsien kasvun alenemista. Samaan suuntaan vääntävät esimerkiksi metsien ikärakenne, jatkuvapeitteinen kasvatus, kunnostusojitusten väheneminen, suojelualueiden määrän lisääminen, tuhoriskien kasvaminen. Sinällään jos ennallistaminen suunnataan etupäässä suojelualueille, se ei aiheuta hakkuumahdollisuuksien vähenemistä talousmetsissä?

    Gla Gla

    Martti: ”Gla on ilman muuta vapautettu negaepäilyistä, vaikket minun vapautuksiani mihinkään tarvitsekaan.”

    Epäselväksi jäi vain se, keitä pidät luontovihamielisiä ja mikä on luontovihamielisyyttä.

    ”Kyllä, kasvusta täytyy huolehtia ja kestävästä metsätaloudesta. Aika monet jo ymmärtävät, että se ei ole suinkaan ristiriidassa ympäristön huomioimisen kanssa. Välillä voi toki hetkellisesti olla, mutta kokonaisuus ratkaisee.”

    Minusta luontovihamielisyys, jos siitä niin puhutaan kuin edelleen yksilöimättömästä kirjoituksestasi ymmärrän, on huomattavasti yleisempää ja ennen kaikkea näkyvämpää luontopaneelin, jk-markkinoijien yms. tahojen parissa kuin tällä keskustelupalstalla. Myös suuren hirvieläinkannan ylläpitoa tavoittelevat kuuluvat joukkoon, vaikka hekin asemoivat itsensä luontoväen kanssa valheellisesti luontoarvojen kannattajiksi.

    hemputtaja

    Puu Hastelija kertoo: ”Käsi sydämelle metsiemme miehet, naiset ja muun sukupuoliset. Otsakkeen lajikato on todellisuutta.”

    Kiinnostava tieto. Mihin se tutkimukseen tai selvitykseen se perustuu?

    mehtäukko

    Mursun kohtalo osoittaa, kuinka typerästi uutistilaa löytyykin ”tulokaslajin” paapomiseen. Eläinrääkkäyksen päätteeksi potilas kuoli..!

    Gla Gla

    Mielessä kävi myös, paljonko rahaa on jo kulunut ja paljonko vielä kuluu yhden harhautuneen eläimen takia.

    ”Otsakkeen lajikato on todellisuutta.”

    Otsake viittaa ilmeisesti otsikkoon ”Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään”.  Monimuotoisuuden köyhtymisen jatkumisen lajikato ei liene ongelma, vaan hyvä asia. En tosin viestin sisältöä varmuudella oikein ymmärrä.

    ”Muuten tyynen ja hiljaisen järven rauhaa ei enää häiritse edes äskettäinen silkkiuiklujen napsuttelu.”

    En ole silkkiuikkua tänä vuonna vielä nähnyt, mutta tilalle on tullut joutsenten kaakatus. Nämä eivät häirinneet yöunia 30 vuotta sitten klo 4:30.

    Husq165R

    ”Monimuotoisuuden köyhtymisen jatkumisen lajikato ei liene ongelma, vaan hyvä asia.”

    Varmuudella en ymmärrä minäkään.

    Visakallo Visakallo

    En tiedä, metaaniko mustikoita kasvattaa, kun aavistushakattu suo on nyt niitä aivan sinisenään. Tahtoo jo Tokmannin ämpärit loppua huushollista kesken. Köyhdyttääkö erittäin runsas mustikkasato metsien monimuotoisuutta?

    Scientist Scientist

    Näissä lajikato jutuissa on aina se ongelma, että mihin verrataan. Lähtökohdaksi on kai otettu esiteollinen 1700-luku, josta tutkittua tietoa ainakin Suomen osalta ei ole. Lintulajien lukumäärä on kyllä käsitykseni mukaan lisääntynyt Suomessa viimeisen 100 vuoden aikana. Sadan vuoden takaa on jo jotain tietoa. Toki monet lajit taantuneet, osa syklisesti, yllättävän moni laji levinnyt Suomeen viimeisen 150 vuoden aikana. Esim lehtopöllö, naurulokki ja töyhtöhyyppä ”tulokkaita”.

    Ps. Lintuja seúraavat, laittakaa tietoja/havaintoja Lintuatlakseen, jos aikaa riittää. Itse laitoin parilta alueelta.

    Timppa

    Vertailuvuotena pidetään usein vuotta 1750,  Tämän jälkeen alkoi kiintyvä asutustoiminta, koska tilojen lohkominen ja torppien perustaminen sallittiin.  Esimerkiksi meikäläisen kotikylässä tilojen lukumäärä kasvoi 1700-luvun jälkipuoliskolla 9:stä n 40:een, mikä merkitsi totaalista kaskeamiskelpoisten metsien muuttumista puuttomiksi tai heikkoa lehtipuuta kasvaviksi kuten maanmittari kuvaa tilannetta vuonna 1804.

Esillä 10 vastausta, 3,551 - 3,560 (kaikkiaan 9,733)