Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tilanne on että Venäjällä ja Kanadassa hiilinielut pienenee huolestuttavasti.

Timppa: ”Suomeen tuotiin vuosittain miljoonia m3:jä venäläistä koivua.  Ei tuoda enää.  Nyt tarvitsemme kaiken oman koivun sellutehtaille.  Eikä niistä koivuistä tähänkään mennessä ole juuri ollut hyötyä valkoselkätikalle.”

Haittaa on taatusti jokaisesta hakkuusta, mikä Venäjällä tai Suomessa tehdään. Vaikka tikka ei kuitupuista olisi kiinnostunut, leimikossa voi olla järeitäkin puita, jotka jatkossa olisivat tikalle tarpeen. Ja herkästi hakkuussa, oletettavasti etenkin Venäjällä, tuhoutuu myös kuollutta puuta. Viimeisimmässä omassa aukossakin konekuski otti kuviorajalta pystykuivan kuusen + sen ympärillä tiheikkönä kasvaneet nuoremmat kuuset ja haavat pois. Tienvarteen ilmestyi Mo-merkattu puupino. Täysin turhaan, ei minua lahosta klapien teko kiinnosta.

”Suojeluyrityksistä on ollut vain rahankulua valtiolle ja harnia metsänomistajille,  Onkisalo esimerkkinä.”

En tunne tapaus Onkisalon yksityiskohtia, mutta esim. kansallispuistot ei vaikuta valtiolle vain rahankulua aiheuttavana. Kävijämäärät on suuria ja turistien rahavirta alueella vaikutukseltaan merkittävä. Ja eiköhän Onkisalossakin luonto muuten ole varsin monimuotoista eli tavoitteet siltä osin toteutuneet.

”Nythän Venäjälle syntyy tikoille paratiisimaiset olosuhteet, kun siellä koivikot lahoavat.  Ei suomalaisten tarvitse huolehtia valkoselkätikoista.  Saamme niistä oman osamme muuttoliikkeen seurauksena.”

Eli meidän ei tarvitse välittää metsätaloudessa tikkojen pesinnän tuloksista, kun Venäjältä tulee täydennystä? Sitten voimmekin paukuttaa henkseleitä siinä, miten hyvin metsiä täällä hoidetaan.

”En kyllä ymmärtänyt tuota esiliina-asiaa  lainkaan.”

Juurihan sen tuossa edellä kerroit. Kehtaat pyytää Vladimiriltä apua täkäläisten luontoarvojen huomioimisessa. Uskomatonta.

Panin merkille saman kuin Kurki että itse asiassa Norjan länsiosissa oli yllättäen erittäin paljon havaintoja valkoselästä, Venäjällä taas ei. Havaintokartta on kuitenkin puutteellinen koska se ei kai kerro lajin runsaudesta vaan vain havaintojen määrän. On aivan mahdollista että Venäjällä on vähemmän lintuharrastajia kuin Norjassa. Sen sijaan Helsingin yliopiston talvilintulaskennat tehdään joka vuosi samoilla linjoilla harrastajien toimesta, joten niitä voi pitää kohtuullisen luotettavina.

Kartan mukaan myös Japanissa olisi paljon havaintoja valkoselkätikasta. En usko että siellä kuitenkaan on kovin paljon lahoa koivua joten missä selitys?

Wikipedian mukaan laji pystyy hyödyntämään reviirillään olevat lehtipuusaarekkeet ja säästöpuuryhmät joten tämän elvytys pitäisi onnistua metsätalouden luonnonhoidon keinoin hyvin. Sille ei tarvita laajoja vanhojen metsien suojelualueita.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoselkätikka

Vielä ulukomuan kielellä vähän.

Trend Justification: The population is suspected to be in decline. Massive declines have been observed in Scandinavia. The population is in decline locally throughout much of its range owing to intensive forestry management, removal of dead wood and introduction of conifers (del Hoyo et al. 2002). It has apparently extended its range in Slovenia and Switzerland. However the apparent expansion in Slovenia is now thought to be as a result of an increased number of observers (K. Denac in litt. 2015). The European population trend is thought to be stable in the short-term (2000-2012) (BirdLife International 2015).

http://www.iucnredlist.org/species/22727124/181844246#population

Yllättäen valkoselkiä ja muita lintulajihavaintoja tulee enemmän, kun on enemmän niiden havainnoijia.