› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,661 - 3,670 (kaikkiaan 10,054)
1 2 3 … 366 367 368 … 1 004 1 005 1 006

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 26.7.2022, 14:52

    Yksi asia on kuitenkin varma. Jos Suomen kaikki metsät suojeltaisiin, niistä loppuisi vähitellen niin mustikat, puolukat, kuin vadelmatkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.7.2022, 15:08

    Mjaa, jossain ne marjat ovat kasvaneet silloinkin kun täällä ei vielä asunut ihmisiä.

    Visakallo Visakallo 26.7.2022, 15:18

    Oletko aivan varma? Toki metsäpalon jälkeen tulee marjojakin, mutta sulkeutuneissa vanhoissa metsissä ei juuri marjat kasva. Eipä ole yhtään marjaa näkynyt ainakaan 20 vuoteen tuossa naapurissa suojelualueellakaan.

    Puuki 26.7.2022, 15:19

    Mustikat viihtyy missä millonkin kuten muut marjatkin mm. kasvupaikan ja muuttuvien säiden mukaan.  Kun harvennettu vanha metsä kasvoi ”umpeen” ,niin hyvä mustikkapaikka hävisi saman tien.   Rehevillä mailla ei muutenkaan kasva mustikoita kuin korkeintaan aukkojen reunoilla kuivemmissa kohdissa.    Vatut eikä mesimarjatkaan joita kasvaa rehevillä mailla  ei kasva tiheissä metsissä.   Mesimarjoille tarvittaisiin  lisäksi mahdollisimman tehokas maanmuokkaus jotta ne leviäisi.  Siksi niiden sadot on entisestään vähentyneet , kun auraukset käytännössä  lopetettiin.

    Harsinta saattaa lisätä jossain  marjasatoa ellei alue heinity liiaksi –  ja heinittyyhän ne useimmiten.  Toisaalta jk ei sovi kuivahkoille kangasmaan kasvupaikoille kunnolla muutenkaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.7.2022, 16:15

    Perustelen sillä että luonnonmetsämme ovat voineet olla ennen ihmisen tuloa suhteellisen harvoja. Lisäksi sillä että marjoista ovat monet metsälajit riippuvaisia. Tällaisia riippuvuuksia ei olisi evoluution toimesta kehittynyt ilman marjoja.

    Timppa Timppa 26.7.2022, 17:41

    Ne meidän mustikka-aukot ovat kuivahkoilla kankailla tai karummilla tuoreilla kankailla.

    Lapin tunturikoivikot ovat kait luonnonmetsiä.  Niistä kyllä mustikoita löytää. Pyhä-Häkin tyyppisistä ei.  Metsissämme on ollut lämpimämpää ja kylmenpää.  Vaikuttanut varmasti marjoihin ja niistä riippuvaisiin lajeihin.  Emme tiedä sitä onko ollut myrskyjä, jotka ovat pitäneet maastoa avoimina.  Luultavasti kivikauden porukka on tarkoituksella polttanut metsiä saadakseen hirville ruokamaita ja voidakseen pyytää niitä ansakuopilla tai ajamalla kallioilta alas.  Marjojen esiintymiseen on vuosituhansien aina varmaankin vaikuttaneet monet tekijät.

     

     

    Gla Gla 26.7.2022, 19:05

    ”Perustelen sillä että luonnonmetsämme ovat voineet olla ennen ihmisen tuloa suhteellisen harvoja.”

    Näin minäkin uskon. Me näemme talousmetsiä, jotka ovat syntyneet muokkauksen ja viljelyn seurauksena ja jotka kasvavat hoitamottomina umpeen. Luonnossa uudistuminen on hidasta ja epätasaista kuten jk-metsässä, joten puustoa on vähemmän ja valoa enemmän eli olosuhteet mustikalle hyvät. Kliimaksiin kehittyneitä pimeitä kuusikoita on vain osa metsistä.

    Gla Gla 26.7.2022, 20:14

    Nyt on keksitty apu ilmastonmuutokseen ja luontokatoon:

    https://yle.fi/uutiset/3-12538407

    Sitä vaan en tajua, miten vuosittain muokattavasta puutarhasta saadaan hiilinielu ja kerran 50-100 vuodessa muokattavasta metsästä ongelma.

    Visakallo Visakallo 26.7.2022, 20:32

    Metsistä piti tehdä ongelma, jotta huomio ei kiinnittyisi liikaa todellisiin ilmastoa heikentäviin elämänaloihin, koska niiden parantaminen maksaa paljon. Metsälle ilmaston nimissä tehtävät toimet sen sijaan maksaa aina metsänomistaja.

    Rukopiikki 26.7.2022, 22:02

    Kun ensimmäiset ihmiset tulivat Suomeen sulavan jäätikön reunaa seuraillen niin liekkö maassamme ollut aikaa ettei olisi ollut ihmisiä metsissä. Siis viimeisen jääkauden jälkeen.

Esillä 10 vastausta, 3,661 - 3,670 (kaikkiaan 10,054)
1 2 3 … 366 367 368 … 1 004 1 005 1 006