Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,671 - 3,680 (kaikkiaan 10,054)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Puuki

    Juuri noin se menee. (Vk).

    Tein leimikon rehevälle kasvupaikalle sekametsään joka hakattiin mä-sp-asentoon.  Lisäksi jäi pystyyn haapoja pääosin ryhmiin n. 30 kpl/2 ha  , useita pieniä alikasvoskuusiryhmiä ja iso säästöpuuryhmä  kohtaan josta on ekologiset käytävät toisille kuvioille 2 eri suuntaan.     Jatkossa riittää ku-täydennysistutus uudistamisessa moton ja ajokoneen urien rikkomaan maanpintaan.    Monimuotoisuus on tuossa otettu huomioon jo leimikon suunnitteluvaiheessa.   Kustannus siitä on arviolta (puiden hakkuuarvo) n. 300 €/ha (+mä s-puut, jotka korjataan myöhemmin) alkuun ja myöhemmin  jonkin verran lisää , kun uuden puusukupolven kasvu on  heikompaa kuin olisi ollut avohakkuun jälkeen.  Säästöä tulee puolestaan maanmuokkauksen poisjäämisestä ja tavallista pienemmästä istutustaimien määrästä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ihmisillä alkoi olla olennaista vaikutusta metsien rakenteesen vasta sitten kun pysyvä asutus levisi metsiin keskiajan jälkeen 1500-luvulla, eikös?

    MIISU4F MIISU4F

    Onko kuitenkin jo Ruotsin vallan ajoilta puuta hakattu laivanrakennukseen ja tervanpolttoon, sekä kaskettu viljelymaaksi sitten.

    Timppa Timppa

    Meillä oli aikoinaan tehty iso suojuspuuhakkuu.  Siinä oli jätetty lähinnä mäntyä n 160-180 runkoa/ha.  Osa siitä hakattiin aukoksi 2008.  Kasrulle osalle aluetta (n 20 %) oli ajouriin kasvanut kohtuullisesti mäntyä vaikka hirvetkin olivat syöneet sitä.  Tietysti hakkuukone vetäessään puita oli saanut tuhoa aikaan.  Kaipasi pientä täydennysistutusta.  Loppuosa alueesta kasvoi varpuja tai heinää.  Havupuiden taimettuminen  oli ollut sattumanvaraista    Siellä täällä kasvoi aika isoja lehtipuun taimia. Tälle alueelle istutettiin pääosin kuusta, vähän mäntyäkin.  Osalla aluetta ei ollut havupuun taimia.  Se laikutettiin.  Osalle taimet istutettiin muokkaamattomaan maahan, koska haluttiin suojella luontaisia taimia.

    Perkasin kuvion pari vuotta istutuksesta ja nyt tehdään lopullinen perkaus.  Kuvion taimikko on vähän sekainen, mutta kyllä siihen kunnon metsä tulee.  Aukkoa laajennettiin 2012 vielä karumpaan suuntaan sitä suojuspuualuetta.  Siihen ei ollut kehittynyt uutta taimikkoa lainkaan.  Äestettiin ja kylvettiin.  Nyt siinä on hyvä taimikko.

    Tarinan opetus verrattuna Puukin kuvioon.  Puuki on oikeassa, ettei tuollainen kuvio taimetu kunnolla luontaisesti.  Täydennysistutus on tarpeen.  Ongelmia tulee, kun suojuspuut hakataan.  Taimikko voi olla aika kurjassa kunnossa hakkuun jälkeen.  Metsätalousmielessä  hakkuun järkevyys riippuu siitä kuinka suojuspuut kasvavat.   Siis lähinnä niiden ikä ratkaisee.  Jos se on 60 vuoden luokkaa, kasvu on  kohtuullinen.  100-vuotiaalla vain 2-3 m3/ha.  Alla oleva taimikko kasvaa joka tapauksessa huonosti ja on vaarassa vahingoittua hakkuussa.  Täytyy olla muita suoraan metsätalouteen liittyviä syitä, että tuollainen hakkuu on perusteltu.  Mieluummin yrittäisin mänty-kuusisekametsää, joka kasvaa tuollaisella paikalla yhden puulajin metsää paremmin.

    2015 tehtiin karun paikan männikköön tuollainen suojuspuuhakkuu.  Jätettiin kuitukokoisia mäntyjä n 160 kpl/ha.  Kuvio on mäen päällä ja ensimmäinen myrsky kaatoi niistä suuren osan ja jatkossa kaatui lisää.  Tämä äestettiin ja kylvettiin.  Nyt siinä on hyvä taimikon alku.  Naapuri sai tuulenkaadoista polttopuita.

    Nämä suojuspuuhakkuut ovat sellaisia, että kannattaa varautua monenlaisiin hankaluuksiin, mutta saa niistä ainakin vaihtelua vähäksi aikaa.

    Timppa Timppa

    Ihmisillä alkoi olla olennaista vaikutusta metsien rakenteesen vasta sitten kun pysyvä asutus levisi metsiin keskiajan jälkeen 1500-luvulla, eikös?

    Mehän emme tiedä mitä kivikauden porukka puuhasi.  Minä olisin siis polttanut metsiä, jotta hirvillä olisi ruokaa ja niitä olisi helpompi metsästää.

    Rukopiikki

    Metsäpeura on ollut kivikaudella tärkein saaliseläin. Metsäpeura tykkää jäkälästä ja naavasta.

    Puu Hastelija

    ”2015 tehtiin karun paikan männikköön tuollainen suojuspuuhakkuu.  Jätettiin kuitukokoisia mäntyjä n 160 kpl/ha.  Kuvio on mäen päällä ja ensimmäinen myrsky kaatoi niistä suuren osan ja jatkossa kaatui lisää.  Tämä äestettiin ja kylvettiin.  Nyt siinä on hyvä taimikon alku.  Naapuri sai tuulenkaadoista polttopuita.”

    Olisit tehnyt jatkuvan kasvatuksen hakkuun, niin nyt ne 160 kuitukokoista mäntyä olisi jo 1 tukin puita ja alla olisi tulossa 160 tainta. 2030 saisit hakata 2 tukin puita, jäljelle jäisi 160 kuitukokoista puuta ja 160 tainta……

    Perko

    Puuhastelijan ja miun puhe on turhaa.

    Puuki

    Siinä minun leimikossa myöhemmin poistettavat mä-siemenpuut (ei ole tehty suojuspuuhakkuuta ) ei ole siellä täällä vaan  ryhmissä (varmistelemassa taimettumista).  Samoin haavat (kuten myös alikasvoskuuset) on pääosin pienissä ryhmissä.  Turvemaakangasta jossa olisi mahdollista myös sulkea ojat siksi aikaa , että luont. uudistuminen tapahtuu. Se olisi kuitenkin tässä tapauksessa  epävarmaa koska on melko rehevä kasvupaikka.   Täydennystaimet ja alikasvoskuuset säästynee aika hyvin aikanaan sp:n poistossa , kun ne kasvaa pääosin  eri paikoissa. Sp:t kaadetaan  eri suuntaan , uusille ajourille .

    Timppa Timppa

    Tuo tietenkin toimii, jos nämä siemenpuut hakataan kohtuullisen  pian ja sitten niiden paikalle istutetaan taimet.

Esillä 10 vastausta, 3,671 - 3,680 (kaikkiaan 10,054)