Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,881 - 3,890 (kaikkiaan 10,067)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä, avohakkuun väitetään joskus tuhoavan metsän. Omasta mielestäni ei tuhoa, vaikka poikkeaa aika olennaisesti luonnonmetsän uudistusalasta.

    Kysymys kuuluu: kuinka paljon tarvitaan täysin  luonnontilaisia alueita, kuinka paljon osittain suojeltuja ja kuinka paljon talousmetsien luonnonhoitoa ja alueiden ennallistamista. Toistaiseksi paras arvaus määristä on biodiversiteettistrategian sisältämä arvio. Periaatteessa Lapissa suojellun metsän osuus on jo niin suuri, että siellä uhanalaistumista ei enää pitäisi metsissä tapahtua.

    Timppa Timppa

    Maanmittarin kuvauksen mukaan vuodelta 1804 syntymäpitäjäni Muuramen metsistä:

    ”Ovat he paljon kaskenneet etenkin rintamaita, että ne ovat paljolti puuttomia tai kasvavat heikkoa lehtipuuta.”

    Äitini kotitalon metsät ovat juuri noita ”kaskettuja rintamaita”  Kasvoivat lapsuudessani hirveän hyvin ja luonto oli mitä monipuolisin.  Hakattu niitä oli tietenkin kaskikauden jälkeen harsimalla paikoin lähes aukoiksi, koska rehevässä maastossa taimettuminen oli heikkoa.

    Ei siis edes useita kertoja toistettu kaskenpoltto, mikä on tietysti paljon rajumpi toimenpide kuin nykyinen uudistushakkuu, pystynyt hävittämään monimuotoisuutta.  Miten nykyinen tapa, jossa kaadetun puun tilalle kasvatetaan heti muutama uusi, voisi sitä heikentää?  Ei hävinnyt metsät eikä metsot 18000 ha:n Osaran aukealta tai meidän vajaa 60-vuotiaasta 70 ha:n aukosta.

    Kaikki ”biodiversiteettiarvaukset” perustuvat uskonnolliseen   haluun vähentää metsien käyttöä.  Ei mihinkään muuhun.

    Visakallo Visakallo

    Väkisinkin tulee mieleen ajatus, että onko Suomi metsien osalta samankaltaisessa etäohjauksessa kuin Saksa on ollut energiaratkaisujensa osalta?

    suorittava porras suorittava porras

    Jaan Visan ajatuksen sanasta sanaan. Pirullinen juoni on verhottu vihreään kaapuun ja hölmöt on laitettu asialle.

    Kurki Kurki

    AJ:    Periaatteessa Lapissa suojellun metsän osuus on jo niin suuri, että siellä uhanalaistumista ei enää pitäisi metsissä tapahtua.

    Katselin Punaisen kirjan 2019 sivua 277, jossa on uhanalaisia Suomen jäkäliä.

    Suvulla olevasta pystyrivistä Uhanalaisuuden syyt Mv (vanhojen kangasmetsien väheneminen) ja Ml (lahopuun väheneminen) löytyi seuraavat jäkälät, jotka esiintyvät myös Lapissa.

    – Siloneulajäkälä VU (vaarantunut)

    – Ruskoneulajäkälä VU

    – Sauvaneulajäkälä EN (erittäin uhanalainen)

    – Jauheneulajäkälä VU

    – Liekoneula VU

    Eikö tässä ole jo riittävästi uhanalaisia jäkäliä Lapista, että Lapin metsien nykyinen suojelualueiden määrä on aivan riittämätön.

    Lajit näkyvät olevan lisäksi aivan eri ilmaston lajeja, jotka sinnittelevät elinympäristönsä äärilaidalla Suomessa ja siksi ovat uhanalaisia eivät siksi, että Punainen kirja antaa uhanalaisuuden syiksi vanhojen metsien ja lahopuun vähenemisen.

    Netistä lajien arvioinnit löytyvät laji.fi sivulta.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No joo, myönnettäköön, että ei uhanalaistilastokaan kerro kaikkea ja sitä pitää osata käyttää viisaasti. Ehkä voidaan kuitenkin sanoa että Lapissa metsätalous ei ole todennäköisesti kiihdyttämässä vanhojen metsien lajien uhanalaistumista.

    puutuomas puutuomas

    Myöskin vanhat pohjavesipinnan tuntumaan ja allekkin kaivetut, metsittyneet hiekanottopaikat tuovat monimuotoista vaihtelua monotoniseen, kuivankaruun harjumaisemaan. Parhaat mäntytaimikot olen nuorenmetsänhoito töissä tavannut näiltä alueilta. Mukavan tasaisia alueita kulkea pohjaltaan. Tosin pohjavesi lampareisiin on upotettu huhujen mukaan kaikenlaista, auton romuista lähtien.

    Kurki Kurki

    https://laji.fi/taxon/MX.43478

    Lahokaviosammal on lämpimämmän ilmaston laji eli tämäkin laji on eteläisessä Ruotsissa elinvoimainen eikä tarvitse hakkuissa ottaa huomioon mitenkään. Siis nämä syyt uhanalisuuteen Laji.fi arvioinnissa ovat valheita, kun sitä on alkanut löytyä vähän joka paikasta:

    • –  Metsien uudistamis- ja hoitotoimet
    • –  Lahopuun väheneminen
    • –  Vanhojen metsien vähenemine

    Tässä MT linkissä lahokaviosammalesta, joka onkin yleinen, kun sitä on ruvettu etsimään muualtakin kuin vanhoista metsistä.

    https://lehdet.viestimedia.fi/820587b9-96b5-449a-a3eb-2f6b961209f5/8

     

     

    Metsuri motokuski

    Missä niitä luonnontilaisia metsiä on ? Ehkä joissakin kansallispuistoissa.  Täällä etelä Suomessa ei niissäkään.

    Petkeles Petkeles

    Kurkolle tekisi hyvää kokeilla uhanalaisuuskriittisyyden sijaan välillä muitakin samanmielisten trendejä.

    Rokotekriittisyyttä, NATO-kriittisyyttä, maahanmuuttokriittisyyttä tms. täysillä valoilla ajavien harrastusta.

Esillä 10 vastausta, 3,881 - 3,890 (kaikkiaan 10,067)