› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,901 - 3,910 (kaikkiaan 10,067)
1 2 3 … 390 391 392 … 1 005 1 006 1 007

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 10.10.2022, 07:18

    Timpalta hyvä palaute Eloselle.

    Näyttää siltä, että kummallinen politikointi ummistaa silmät todellisilta ongelmilta,- esim. metsäkato-asiassa. Eikö kovaa vihreää ääntä täytyisi kuulua barbaarisen venäläissodan luontotuhoista hiilijalanjälkineen??

    Kotimaan eläminen kyllä ahdistetaan viulunkielelle kaikella mahdollisella.

    Petkeles Petkeles 10.10.2022, 08:43

    Voi jehna. Metsien hyvinvointi = puuntuotos. Ei vanhene koskaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.10.2022, 09:47

    Visakallo. Kyllä ilmastonmuutos ja luontokato ovat ihan todellisia ongelmia. Lue vaikka uudelleen se Heikuraisen lista ekosysteemipalveluista. Kun oleskelet Portugalissa, saatat huomata vaikka kuivuusongelman tai pölyttäjien puutteen viiniviljelmälläsi.

    Timppa Timppa 10.10.2022, 10:55

    Mutta täällä Suomessa ei ole pölyttäjäkatoa, minkä esimerkiksi tämän vuoden runsas mustikkasato todisti.  Luumujakin tuli niin, etteivät olleet mahtua oksiin.

    Keskitytään Anneli mieluummin meidän metsiin, joiden suhteen ei ole muuta ongelmaa kuin ylenpalttiset suojeluvaatimukset, jotka alkaisivat aiheuttaa sitä pölyttäjäkatoakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.10.2022, 11:53

    Timppa kommentoi HS.fi:ssä Piia Elosen jutussa joka koski suojelualueiden riittävyyttä: ”Voisivatko HS:n toimittajat alkaa tosissaan ja puolueettomasti perehtyä siihen miten metsämme toimivat tuollaisten prosenttilaskujen sijaan.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009034428.html

    No. HS:n toimittajilla ei riitä tuollaiseen ammattitaito. Pitää kuunnella sen sijaan mitä monet luonnontutkijat sanovat. Aiheesta on puhuttu tällä aiemminkin. Meillä ei ole pulaa avohakkuista, vaan jopa satoja vuosia häiriintymättä kehittyneistä elinympäristöistä.

    mehtäukko 10.10.2022, 13:33

    Kyllä ”monimuotoisuus ei jatka köyhtymistään”: Nyt elokapinoitsijoiden lorvikatarria poteva joukkio on saattanut itsensä Kemin biotehtaan kulkuväylille.

    Timppa Timppa 10.10.2022, 14:08

     Meillä ei ole pulaa avohakkuista, vaan jopa satoja vuosia häiriintymättä kehittyneistä elinympäristöistä.

    Eikös tämä ole utopistinen toive boreaalisessa havumetsässä, jonka eräs perusolemus on uudistua katastrofien kautta.  Vanha metsähän on luonteeltaan hyvin vähälajinen, mikä johtuu yksinkertaisesti siitä syystä, että luonnon kilpailussa vahvemmat voittavat.  Kun uudistumisvaihe tulee esimerkiksi myrskyn avustamana, niin ruohovartiset ennättävät ensiksi, koska puiden itämis- ja taimettumisvaihe on hitaampi.  Kuun puut pääsevät valtaan, niin alkaa lajikato, mikä koske niin heikompia puita, varpuja, pensaita, ruohovartisia kuin niistä riippuvaisia eliöitä.

    En kyllä ymmärrä yhtään, kun puhutaan lajikadosta ja monimuotoisuuden vähenemisestä ja apua haetaan vanhoista metsistä.  Taatusti meidän kasvatusmetsät ovat monilajisempia kuin esimerkiksi Pyhä-Häkin ikimetsät.

    Timppa Timppa 10.10.2022, 14:16

    Tässä on se kommentti, mihin Anneli viittasi.

    Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin metsät eivätkä metsälajit vaadi menestyäkseen nykyistä enemmän suojelua oli siis prosentti sitä tai tätä. Ikääntyneet metsät ovat myös ikävän yksipuolisia. Tämän näin eilenkin, kun katselin 100-vuotiasta männikköä, joissa kasvoi harvakseltaan vaivaisia varpuja ja heinänkorsia ja vertasin vieressä olevaan 9 vuotta sitten tehtyyn aukkoon, jossa virkeän taimikon ohella menestyy mustikka ja puolukka ja monet ruohokasvit. Myös pensaitakin ilmaantuu yllättäen. Tuossakin aukossa kasvaa ainakin terttuseljaa ja metsäruusua.

    Ikäviä ovat myös ikääntyneet kuusikot, joista lehtipuu on lähes kuollut. Maapohja kasvaa, jos yleensä jotain kasvaa, sammalta. Joku myrskyn kaatama tyvilahokuusi on maassa. Pahimmassa tapauksessa on saanut aikaan kirjanpainajaepidemian koko kuusikkoon. Tällaisia metsiäkö meidän pitäisi suojella? Tutuu, etteivät HS:n toimittajat ole koskaan kunnolla perehtyneet metsiin.

    Tuolla edellä kaivattiin metsiin pölyttäjiä. Nykyisen metsienkäsittelyn ansiosta niitä riittää. Aukot ja kasvatusmetsämme tarjoavat pölyttäjille monenlaista kasvia, joista kerätä mettä. Kuluva vuosi runsaine mustikkasatoineen todistaa, että metsäekosysteemimme toimii erinomaisesti. Toki tätäkään ei noteerattu HS:n toimituksessa, jossa kirjoitettiin pitkä juttu erään Marja-Liisan mustikankeruuongelmista.

    Sekin kannattaa todeta, ettei sekametsiä synny sillä, että jättää metsän hakkaamatta. Kuusikko kuusettuu entisestään, kun lyhyempi-ikäiset lehtipuut kuolevat. Männikkö säilyy aluksi männikkönä, kun lehtipuut kuolevat ja sekin alkaa vähitellen kuusettua. Samoin käy koivikoille. Sekametsän syntyminen vaatii ensiksikin aukon, jossa kaikki 3 puulajia menestyvät ja lisäksi ihmisen hakkaamalla tehtyä ohjausta puulajisuhteiden saavuttamiseksi.

    Vielä kerran. Voisivatko HS:n toimittajat alkaa tosissaan ja puolueettomasti perehtyä siihen miten metsämme toimivat tuollaisten prosenttilaskujen sijaan.

    Annelin kaipaamat puolueettomat tiedemiehet taitavat olla harvassa,  Eikö sitä paitsi kenenkään kannata kyseenalaistaa nykyistä valtavirta-ajattelua, koska silloin kannattaa heittää hyvästit ura- ja apurahahaaveille.

    Visakallo Visakallo 11.10.2022, 06:36

    A.Jalkanen: ”Kyllä ilmastonmuutos ja luontokato ovat ihan todellisia ongelmia.”

    En ole mielestäni niitä missään vaiheessa kiistänyt, mutta mitä yhtymäkohtia niillä on suomalaiseen metsätalouteen? Tähän mennessä kukaan ei ole esittänyt näistä tieteellistä tarkastelua kestävää näyttöä, ainoastaan poliittis-ideologisia oletuksia ja väittämiä.

    Laitan nyt kellon käyntiin, ja odotan milloin tulee ensimmäinen vastakommentti. Tähän asti ne ovat lähes aina kohdistuneet henkilööni ja itse asia on jäänyt pois. Kevythybridinimimerkit pystyisivät varmasti paljon parempiin suorituksiin, jos vain hiemankin yrittäisivät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.10.2022, 08:20

    Visakallo, Timppa, Kurki, hemputtaja ynnä muut. Jos kukaan ei ole täällä esittänyt mielestänne vakuuttavaa näyttöä monimuotoisuuskadosta, se ei tarkoita ettei näyttöjä olisi olemassa, tai että itse luontokatoa ei meidän maamme metsissä olisi. Se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että minä ja muut toista mieltä olevat olemme epäonnistuneet viestinnässä. Mukaan lukien Tapio, luontojärjestöt ja Suomen Luontopaneeli.

Esillä 10 vastausta, 3,901 - 3,910 (kaikkiaan 10,067)
1 2 3 … 390 391 392 … 1 005 1 006 1 007