› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,911 - 3,920 (kaikkiaan 10,067)
1 2 3 … 391 392 393 … 1 005 1 006 1 007

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 11.10.2022, 09:03

    Muutoksia on tietysti luonnossa tapahtunut. Suurempi kysymys lienee se, mikä ne on aiheuttanut ja miten niihin voi tai kannattaa reagoida. Vaikka metsätalous ilman muuta luontoa kuormittaa, tällä hetkellä metsätaloutta silti pidetään automaattisyylllisenä lähes asiaan kuin asiaan ilman faktapohjaista näyttöä syy/seuraussuhteesta. Se ei ole hyvä asia varsinkaan, kun ratkaisuissa ei yleensä ole käsitelty raaka-aineen saatavuuskysymystä. Oletus kai on niinkin kliseinen, että tavaraa saa kaupasta. Hakkuut palvelee vain ahneita monikansallisten sellufirmojen omistajia. Tällaisiakin näkemyksiä mm. Ylen uutisten kommenttien yhteydestä saa toistuvasti lukea. Itse uutisissa luonnollisestikaan ei käsitellä sitä, että ihan tavalliset hakkuita kritisoivat ihmiset metsäteollisuuden tuotteita käyttää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.10.2022, 09:10

    Minä olen käsitellyt raaka-aineen saatavuutta: olen sanonut että lisätkää hakkuita Venäjällä ja Kanadassa. Eihän meidän metsistä tarvitse riittää raaka-ainetta koko maailmalle. Olemme jo tällä hetkellä Pohjoismaissa ylisuoriutujia metsäteollisuudessa, nuo mainitut maat puolestaan jopa nololla tavalla alisuoriutujia.

    Tässä viimeisin kommenttini Piia Elonen -ketjuun HS.fi:ssä.

    Monimuotoisuuskato on globaalisti ilmastonmuutoksen veroinen ongelma. Ne ruokkivat nyt toinen toisiaan: ilman toista toinen ei ilmenisi niin vakavalla tavalla.

    Mitä meidän luontoomme tulee, ilmastonmuutos on meille sekä eduksi että haitaksi. Monimuotoisuuskadon aiheuttamia vakavia haittoja emme vielä näe selkeästi. Ehkä olemme niin kuin se kuuluisa sammakko kattilassa: tilanne muuttuu niin hitaasti että emme näe muutosta. Voimme kuitenkin koettaa toimia ennakoivasti ennen kuin tilanne muuttuu vakavaksi esimerkiksi maa- ja metsätalouden kannalta.

    Aiemmat kommentoijat ovat tuoneet esiin hyviä vanhoja ja uusia näkökohtia. Prosenttien, lajien ja lahopuun määrien laskemisesta pitäisi jo päästä keskustelussa eteenpäin. Mitkä esimerkiksi metsäluontomme ominaispiirteet ovat luonnonmetsiin verrattuna muuttuneet olennaisesti? Suomen Metsätieteellisen Seuran oppineet metsäbiologit ovat minulle kertoneet, että metsistämme puuttuu pitkään häiriöttä kehittyneitä alueita ja puuyksilöitä. Erityisen harvinaisia ja siis kaikkein arvokkaimpia ovat harvinaisempien lehtipuulajien vanhat ja järeät yksilöt.

    Näitä pitää nyt jättää enemmän hakkuiden ulkopuolelle erityisesti Etelä-Suomessa. Metsäammattilaiset voisivat jakaa metsänomistajille tietoa, kun he näkevät työssään näitä arvokohteita. Työtä pitää jatkaa niin kauan että tulosta syntyy uhanalaistilastoissa. Tilastoista voisi valita tehoseurantaan joitakin hyviä indikaattorilajeja, sen sijaan että mukana pidetään sellaisia lajeja jotka eivät ole riippuvaisia vanhoista puista tai metsistä.

    Timppa Timppa 11.10.2022, 09:21

    Ensinnäkin Luontojärjestöt ja Suomen Luontopaneeli oivat periaatteessa yksi ja sama ideologinen kopla, jolla on tarve todistaa olemassaolonsa tarpeellisuus uhkakuvia maalailemalla.  Tieto on vähintäänkin yksipuolista.  Tapiosta en tiedä.

    Kerro Anneli muutama esimerkki siitä mitkä lajit ovat esimerkiksi 50 viimeisen vuoden aikana uhanalaistuneet ja tietysti myös mitkä lajit ovat lisääntyneet metsissämme.  Ja tietysti metsätalouden oletettu vaikutus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.10.2022, 09:36

    Ei ole minun hommaa vakuutella teitä kun en tunne lajien biologiaa riittävän hyvin. Meillä on Suomen ympäristökeskuksessa ihmisiä joille maksetaan palkkaa tuosta työstä. Jos nyt joku pitää mainita, niin vaikka sitten hömötiainen. Katselisin mieluummin aikaan ennen ihmisen merkittävää vaikutusta luontoomme eli ennen pysyvää asutusta. 50 vuotta on kovin lyhyt aika jos ajattelee lajien kehittymistä.

    Gla Gla 11.10.2022, 09:50

    Meillä tuskin on luotettavaa tietoa hömötiaisen määristä ajalta ennen ihmisen vaikutusta. Toisaalta uhanalaisuuteen liittyy tiiviisti käsite kulttuuriympäristö, jota kovasti halutaan suojella. Kun tuo parjattu maatalous on muuttunut ja lehmät vähentyneet laitumilta, se ei olekaan hyvä asia. Luontokato on pahentunut näiltä osin ja luontainen alueiden ennallistuminen ei nyt olekaan hyvä asia. Tarvitaan vieraslajeja hoitamaan luontoa oikein.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.10.2022, 09:58

    Jos puhutaan metsäluonnosta – kuten tuossa Elosen jutussa – muut luontotyypit eivät kuulu asiaan. Yksittäisten lajien laskemisen sijasta keskittyisin enemmän elinympäristöjen parantamiseen, koska siitä työstä hyötyvät myös heikommin tunnetut lajit. Metsälajien joukosta valitsisin työn avuksi muutoksen suunnasta kertovia tarkkaan seurattavia indikaattorilajeja.

    Gla Gla 11.10.2022, 10:04

    Maankäyttömuodon muutokset iskee pääasiassa metsäluontoon, jos tarkastelujakso ulotetaan aikaan ennen ihmistoimintaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.10.2022, 10:26

    Tuo pitää paikkansa. Hyvä esimerkki on lehtojen ja rehevien soiden raivaaminen pelloiksi. Nyt niiden suojelussa pitää ottaa hyvät tehot irti pienistä pinta-aloista. Ja suhteuttaa suojelutavoitteet ko. elinympäristön lajien jäljellä olevaan käytettävissä olevaan pinta-alaan.

    Lajien suojelun yksityiskohtia voi lukea Punaisen Kirjan verkkopalvelusta. Siellä kyllä tunnistetaan jo nykyään että metsälajien kohdalla metsätalous ei ole ainut tekijä.

    Timppa Timppa 11.10.2022, 11:20

    Yksittäisten lajien laskemisen sijasta keskittyisin enemmän elinympäristöjen parantamiseen, koska siitä työstä hyötyvät myös heikommin tunnetut lajit. 

    Siis mitä ympäristöjä ja miten?

    Olen usein verrannut ikääntynyttä kuusikkoa meidän hakkuuaukkoon:  Eikö aukko, jossa on lahopuuta, jättöpuita ja monenlaisia ruohovartisia, pensaita ja puun taimia ole keskimäärin parempi elinympäristö kuin ikääntynyt kuusikko, jossa on vähän sammalta, joku muurahaispesä ja tyvilahon vuoksi kaatuneita kuusia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.10.2022, 11:42

    Kuten muistanet Timppa tästä on puhuttu aiemminkin: meillä ei ole pulaa avohakkuuelinympäristöstä joten ne lajit eivät tarvitse lisäturvaa. Sen sijaan yli-ikäisen monimuotoisen kuusikon lajit kyllä.

Esillä 10 vastausta, 3,911 - 3,920 (kaikkiaan 10,067)
1 2 3 … 391 392 393 … 1 005 1 006 1 007