Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 10,061 vastausta, 129 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 päivää, sitten Rane2 toimesta.

Esillä 10 vastausta, 3,931 - 3,940 (kaikkiaan 10,061)

1 2 3 … 393 394 395 … 1 005 1 006 1 007

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

Visakallo 11.10.2022, 19:51

Viimeaikaisia maailmantapahtumia seuratessa tulee väkisinkin ajatus, että reva-Leena onkin tahattomasti aivan oikeassa. Alkaa elokapinallisillekin tulla jotain muuta ajateltavaa, kun Kelakin joutuu sulkemaan heiltä rahahanat.

A.Jalkanen 12.10.2022, 10:26

Lukijoiden kuvat: Varhaisperattu vuosi sitten

Kysymys: kuviokoon vaikutus monimuotoisuuteen? Laitan kommentin tähän koska asia on tärkeä ja kuvien kommenteista ei taida hakukoneet vielä osata tekstejä etsiä. Ei ole minullakaan antaa nyt tiedeviitettä mutta kommentoin yleisellä tasolla. Palaan tutkimukseen jos löydän jotain kättä pitempää.

Maassamme on nyt se tilanne että etelässä on pieniä metsätiloja ja erittäin pirstoutunut metsäkuva, joka tuottaa mm. paljon reunavyöhykettä jossa varislinnut viihtyvät. Metsälajeilla on siellä vaikeuksia löytää elinpaikkoja, joihin reunavaikutus ei ulottuisi. Pohjoisessa tilanne on päinvastainen, eli on isoja kiinteistöjä ja edelleen hieman liiankin suuria avohakkuita. Periaatteessa tilannetta parantaisi jos molemmilla alueilla kuviokoon vaihteluväli kasvaisi: pohjoisessa tehtäisiin hieman enemmän pieniä kuvioita ja etelässä suuria.

Hesarissa oli joku vuosi sitten interaktiivinen kartta, jossa pystyi kaivamaan näytölle viime vuosien avohakkuualat. Koko maan karttaa tarkasteltaessa kuviokoon ero näkyi selkeästi: etelän avohakkuut ovat pieniä ja pohjoisen suuria.

A.Jalkanen 12.10.2022, 10:44

Jenni Pahkasalo: Metsätalouden vaikutus Suomen metsälintujen populaatioihin. Biologian LuK-tutkielma 2021.

http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202105077744.pdf

Puuki 12.10.2022, 11:12

Jotkut lajit hyötyy metsien hakkuista ja muusta -hoidosta , jotkut ei. Miksipä ei esim. lahopuuta ja joskus vanhoja puitakin voisi jättää entistä enemmän mutta vaikutukset tulee viiveellä kuitenkin esim. säästöpuuryhmien mukana. Kuluihin osallistuminen säästöpuiden lisäyksestä kuuluu myös esim. puun käyttäjille, ja ainakin verottajan pitäisi ottaa huomioon monimuotoisuuden lisäämisen lisäkulut.

A.Jalkanen 12.10.2022, 11:37

Juuri näin, sen sijaan ei niin kuin Suomen Luonnonsuojeluliitto esittää, eli laittamalla hakkuista sakkomaksu metsänomistajalle, joka ei ole se taho joka kerää hyödyt vaan jolle tulee jo nyt paljon lisää kuluja. Jätettävien puiden hyöty saadaan nopeimmin sellaisista puista jotka ovat jo valmiiksi vanhoja, järeitä tai lahoavia.

Timppa 12.10.2022, 14:30

Onpa tosi satutäti tuo Jenni. Mihinköhän perustuu esimerkiksi väite, että 1900-luvun alkupuoliskolla puolet Suomen metsistä oli yli 120-vuuotiaita.

Visakallo 12.10.2022, 17:40

Uusin Tekniikan Maailma 18/2022 kertoo mustikan runsastumisesta eteläisen Suomen metsissä. Luken mukaan mustikka väheni puuston tihentyessä 50-luvulta 90-luvulle, jonka jälkeen se alkoi taas lisääntyä kun uudistusalojen maanmuokkaustavat kevenivät. Tässäkin asiassa yleinen mielipide vaatii siten aika paljon päivittämistä.

reservuaari-indeksi 12.10.2022, 17:41

Noinhan se on Tinppa. Ensinnäkään vanhoilla metsillä ei keltsutimppojen mielestä ole merkitystä monimuotoisuuden kannalta. Toisaalta niiden mahd. väheneminenkään ei voi olla totta, koska kello käy ja metsä vanhenee koko ajan.

Joskus saattaa tuntua junnaavalta ne keskustelut hesarissa ja mahd. tutkijoiden kanssa kun ne ei tajua että monimuotoisuus ei voi olla vähäisissäkään määrin uhattuna koska puuta tuotetaan niin paljon. Sotakorvaukset aikoinaan, Korean sodat ja Suetsiloitten riisit kuitenkin hoidettu ja hyvinvointi. Osaran aukeillakin metsopoikueita ja puolukoita. Paksuja (ja vanhoja) puita näkee rekkojen kyydissä toistuvasti. Aluepolitiikka vaarassa, mustikoita metsät täynnä. Kymmeniä kosteikkoja rakennettu, eiku. Lahopuuta on niin että livettää, eiku. Mitä vielä pitäisi!

Ei voi kun ihnmetellä hesarin ns. asiantuntijoita kun ei mene perusasiat jakeluun!

Leena

Visakallo 12.10.2022, 17:48

Reva-Leenahan kirjoitti ihan asiaa! – vielä jos tekisi sen ihan tosissaan…No, mistä sitä tietää, voihan jopa Leenan kaltaiset vanhoillisuskovatkin vielä vanhoilla päivillään löytää herätyksen!

Gla 13.10.2022, 06:34

Visakallon mainitsema uutinen perustuu Luken taannoiseen tiedotteeseen:

http://www.luke.fi/fi/uutiset/mustikka-menestyy-entista-paremmin-etelaisessa-suomessa-peittavyys-lisaantynyt-selvasti

Syiksi mustikan vähentymiseen -30…95 sanotaan puuston tihentyminen, avohakkuut ja maanmuokkaus. Kirjassa Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa mainitaan myös ilmasto tai säätila, joka on heikentänyt kukintojen onnistumista.

Kun mustikan määrä on kasvanut vuoden -95 inventoinnin jälkeen ja puusto on edelleen tihentynyt, muu metsien käsittelyn vaikutus on korostunut. Vaan eipä ole tämäkään positiivinen asia uutiskynnyksiä ylittänyt.

Luontoväeltä kaipaan kommenttia siitä, onko puuston tihentyminen eli käytännössä puuston määrän kasvu hyvä vai huono asia. Tuntuu olevan ylivoimaisen vaikea asia, kun mistään en tähän vastausta ole saanut. Onkohan Leenalla mielipidettä asiasta?