Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 10,061 vastausta, 129 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 päivää, 15 tuntia sitten Rane2 toimesta.

Esillä 10 vastausta, 3,951 - 3,960 (kaikkiaan 10,061)

1 2 3 … 395 396 397 … 1 005 1 006 1 007

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 13.10.2022, 11:33

Hämis: on! Kaupungeissa ollaan onneksi herätty tähän ja yksityisten pihoissa myös. Suuntaus on nurmikosta kohti hoitamattomuutta ja niittymäisiä kasvustoja. Omassa pihassa voi hyvinkin ajaa lyhyeksi osan alueesta ja tarpeelliset kulkuväylät. Omaa nurmikkoani pidän edelleen punkkivaaran takia lyhyenä, koska en pysty estämään punkkeja levittävien eläimien pääsyä sinne: myyrät, mustarastaat, rusakot ja metsäkauriit vierailevat säännöllisesti. Tonttien välisen aidan korkeus saa olla korkeintaan 120 senttiä.

Avohakkuu voi olla myös monimuotoisuuden kannalta hyödyksi, tässä kertauksen vuoksi juttu aiheesta säästöpuuhakkuut. Niillä ilmeisesti tarkoitetaan pyrkimystä runsaampaan säästöpuiden ja lahopuiden määrään avohakkuilla. Vanhaa järeää puustoa saadaan lisää nopeimmin kun jo olemassa olevaa puustoa säästetään. Onnistumiset näissä vähentäisivät tarvetta tiukan suojelun alueiden lisäämiseen.

https://hirvikota.wordpress.com/2022/10/10/metsien-uhanalaista-lajistoa-kymmenilla-eri-ikaisilla-avohakkuu-aukoilla/

A.Jalkanen 13.10.2022, 11:42

Vielä toinen blogikirjoitus Hirvikodasta. Jos kysytään oliko ennen metsissämme enemmän puuta, voi kysyä mitä aikaa ja mitä aluetta tarkoitetaan. Kaskiviljelyn karttaa katsoen voi päätellä että Pohjois-Suomi pysyi runsaspuustoisena pitempään kuin Etelä-Suomi. Runsaspuustoisin aika löytyy ajalta ennen ihmisasutusta. Pohjois-Suomessa vanhan metsän pinta-ala ja vanhojen puiden määrä kyllä vähenivät metsäteollisuuden (terva, sahatavara) alettua, mutta siellä varsinainen laajempi nuortuminen on tapahtunut vasta viime vuosisadalla sotien jälkeen. – Luin juuri toisesta lähteestä että Etelä-Suomessa oli sata vuotta sitten 2 miljoonaa hehtaaria metsälaitumia, eli kaskitalous väistyi, mutta metsiä käyttivät intensiivisesti edelleen karjatalous sekä kotitarvehakkuut.

https://hirvikota.wordpress.com/2022/09/19/historiallinen-maatalous/

risuparta 13.10.2022, 22:31

Hämis: tätähän te nimenomaan olette halunneet yhden puulajin puu pellolla. Metsä”neuvoja” valehtelee kertomalla,että 100 vuotias metsä on automaattisesti sairas. Joka ei todellakaan pidä paikkaansa.

puutuomas 14.10.2022, 00:14

100 vuotiaassa metsässä on usein ylijäreytymisen pelko, mikä viimeistään ajaa mo.n puukaupoille, koska puun arvo sitä odotellessa romahtaa. Risuparran pitäisi keksiä keino miten ylijäreys olisi vain puun arvoa nostava ominaisuus niin alkaisi hakkuut vähenemään varmasti ja metsät vanhenemaan.

risuparta 14.10.2022, 00:50

Kyllä selluksi kelpaa 60 senttinenkin pölkky. Ilmaisen kuitupuun tuottamiseenhan apulanta ja räkäpetäjä porukka on panostanut viimeiset 70 vuotta.

puutuomas 14.10.2022, 01:18

Nyt on väärää tietoa rp.llä tai heikentynyt kyky käsittää yksinkertaisia syy/seuraus suhteita, ynnä tukkipuun ja sellupuun hintaeroa. Huoli sinänsä oikeansuuntainen mutta syyllisiä on turha hakea metsän omistajista koska puumarkkinat on vääristyneet ja pakottaa taloustietoisen mo.n puuston kasvu potentiaalin kannalta liian varhaisiin uudistushakkuisiin.

Visakallo 14.10.2022, 06:25

Risuparta: ”Kyllä selluksi kelpaa 60 senttinenkin pölkky.”

Kyllä vain ja sorviksi oikein hyvin, mutta ongelmathan alkavatkin vasta siellä 85 cm kohdalla.

Timppa 14.10.2022, 11:54

Meitä auttanee mm. se että meillä on jäljellä enemmän ”villiä” luontoa kuin tiheämmin asutuilla seuduilla

Ei se ”villi luonto” suosi pölyttäjiä. Pyhä-Häkki esimerkkinä. Aukot ja harvennusmetsät sen sijaan.

A.Jalkanen 14.10.2022, 12:56

Entäs ne muut uhanalaiset, tarvitsevatko ne Pyhä-Häkkiä? Entä me ihmiset, tarvitsemmeko me esimerkkejä metsästä sellaisena kuin se olisi ennen ihmisen vaikutusta? Jos katsotaan isoa kuvaa, pitäisin metsästyksen ja metsänhoidon ulkopuolelle jääneitä alueita erittäin arvokkaina monessakin mielessä. On paitsi lajiston suojelun merkitys, myös opetuksellinen, tutkimuksellinen ja virkistyksellinen merkitys. Ne ovat luontomatkailukohteita ja tuottavat ympäristöönsä metsästettäviä metsäkanalintuja.

A.Jalkanen 14.10.2022, 13:08

”Kuitenkin, jos luonnon monimuotoisuutta arvioidaan moni- muotoisuusindeksillä, näyttää selvältä, että jatkuvapeitteinen ratkaisu tuottaa metsikkötasolla suuremman monimuotoisuusindeksin arvon kuin jaksollinen (Tahvonen ym. 2019). Lisäksi luonnon monimuotoisuuden ottaminen osaksi metsänhoidon tavoitteita lisää jatkuvapeitteisen ratkaisun kilpailukykyä verrattuna jaksolliseen, koska monimuotoisuusindeksi saa alhaisia arvoja päätehakkuun jälkeisessä taimikkovaiheessa, jossa puulajien sisäinen monimuotoisuus on niukkaa.”

Ymmärtäisin niin että maisematasolla monimuotoisuus kyllä lisääntyy jos alueella on myös jatkuvapeitteisiä metsiköitä, mutta en ihan pureskelematta niele väitettä että metsikkötason monimuotoisuus olisi taimikossa alhainen. Tulos riippuu tietenkin siitä miten monimuotoisuutta kuvataan; iIlmeisesti mallitarkastelussa oli katsottu monimuotoisuus pienemmäksi jos puut olivat saman kokoisia! Kun avohakkuu tehdään, maan siemenpankista nousee uusia lajeja, joita ei ollut alueella ennen päätehakkuuta ja lisäksi avohakkuualan puulajivalikoima on yleensä monipuolinen. Jos optimiratkaisuksi saadaan maisema jossa on vain jatkuvapeitteisiä metsiköitä, aika monotoniseksi menee…

Sivu 38 julkaisussa:

https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2022/04/luontopaneelin-julkaisuja-1c-2022-metsien-hoito-jatkuvapeitteisena-katsaus-taloudelliseen-tutkimukseen.pdf