Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,991 - 4,000 (kaikkiaan 10,054)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ennallistamistoimien oikea mittakaava tulisi johtaa biodiversiteettistrategiasta eikä 1950-luvun maankäytöstä? Luonnontilainen luontomme oli jo 1950-luvulle tultaessa varsinkin Etelä-Suomen osalta kutistunut hyvin pieneksi, koska maaseudulla oli harjoitettu laajasti soiden ojitusta pelloiksi ja metsien kaskeamista.

    Asiasta näkyy keskustellun hartaasti mutta näkyy vain Hesarin tilaajlle tämä polemiikki?

    https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009129701.html

    Tolopainen Tolopainen

    Ei Suomen alkuperäinen luonto ole suot, nehän ovat seurausta ympäristön muutoksesta. Aivan toivotonta, maapallon luonto on aina muuttunut.Muutamien satojen miljoonien vuosien kuluttua kaikki mantereet ovat taas yhdessä. Ihminenkin on katoava laji, kaikilla lajeilla on vain tietty elinaika. Suurinta osaa lajeista ei edes tunneta. Ihminen ei ole maailman napa, vaan vain mitätön osanen, jonka pelastamisesta luonto ei ole kiinnostunut pätkääkään. Luontoäidille yksi laji on aivan yhdentekevää, uusia syntyy koko ajan.

    Mistä muuten johtuu pihlajanmarjojen vähäisyys tänä vuonna. Viime vuonna niitä vielä oli runsaasti. Onko kyseessä luontokato, samoin vadelmia kohtasi lähes täydellinen kato.

    mehtäukko

    Rukopiikki…” minun mielestä jokaisen pitäisi vapaassa maassa saada tehdä metsillänsä mitä haluaa…”

    Kyllä kyllä. Mutta sitten ei pidä olla norkumassa mitään yhteiskunnan tukia mihinkään siihen liittyvään. Kuppainen esimerkki on eräästä naapurista, joka tiet,ojitukset, vajaatuottoiset metsitykset yms. tehtyään jättäi koko paskan luonnon tilaan. Verottoman suojelurahan kyni osalta lopuksi.

    Tyhmyyttä vai viisautta?

    Kurki Kurki

    Onko kyseessä luontokato, samoin vadelmia kohtasi lähes täydellinen kato.

    On ja ilmastonmuutos, joten ilminen on aina syyllinen.

    Sellaista syytä kuin satotasot vaihtelee luonnon oikkuilun vuoksi ei ole olemassa

    Gla Gla

    Hesarin jutusta selvisi, miten keski-eurooppalaiset maat aikoo selvityä ennallistamisesta. Ei niiden tarvitse ennallistaa, kun metsät on hävitetty jo ennen vuotta -52. Ja joku Ohisalo vielä puolustaa näin järjenvastaista menettelyä.

    Täytyykin alkaa katsella vanhoja karttoja ihan uusin silmin. Miten vesilaki taipuu tähän yhtälöön ojien tukkimisen kanssa, se onkin seuraava kysymys.

     

    Visakallo Visakallo

    Täällä suunnalla Karttapaikan ilmakuvissa vuodelta 1948 näkyy todella paljon peltoja joka talossa, mutta nyt lähes kaikki ne ovat metsiä. Kilometreittäin teitä ja sähkölinjoja joutuisi nyt puolestaan kyntämään ylös ja metsittämään. Onhan tässä siten eläkepäiviksi runsaasti hommia tiedossa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timpalle (jiikoo-ketjusta siirretty). Kyllä biodiversiteettistrategiassa ja huolessa monimuotoisuuskadosta on muutakin takana kuin Hanskin tutkimukset. Esimerkiksi lajien seurannat viimeisten vuosikymmenten ajalta. Metsällä on muutakin arvoa kuin se hyvä kasvu ja puuntuotanto, muun muassa lajien elinympäristönä toimiminen. Monimuotoinen metsäluonto on periaatteessa kestävämpi tuhoja vastaan. Melkein jokaisella tuholaisella on luontaiset vihollisensa ja loisensa, joiden paikalla olo on todennäköisempää jos elinympäristöt ovat monimuotoiset.

     

    Timppa Timppa

    Mutta nyt yritetään yksipuolistaa luontoa.  Kyllä meidän metsissä löytyy kaikille jotasin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yksipuolistamisen vastakohta varmaan olisi kuitenkin se tavoite. Lisää vaihtelua kaikille tasoille: metsiköiden ja puiden ikään, puulajeihin, kuviokokoihin, kuolleeseen puuhun jne.

    puutuomas puutuomas

    A.E Järvisen elämänkertaa tuli mieleeni suositella palstalaisille lukemiseksi. Oli kovan luokan metsänhoitaja, mutta sitäkin enempi luontoihminen.

Esillä 10 vastausta, 3,991 - 4,000 (kaikkiaan 10,054)