Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tänään pääsin pikaisesti vilaisemaan vähän isomman metsätilan yleistä ilmettä. Monimuotoisuutta on vaalittu jo pitkään, eli jätetty hakkamatta yli-ikäisiä kuvioita ja selkeästi havaittavissa kilpikaarnaisia mäntyjä ja järeitä haapoja yms. Kuviot isohkoja, luokkaa 5-10ha. Samaten pienet, alle 0,5ha peltosaarekkeet jätetään viljelemättä ja annetaan uudistua luonnollisesti.

Uusin päätehakkuu vanhassa kuusikossa, kokoluokka 5ha oli ollut pakotettu tehdä, koska kirjanpainaja. Hakkuujäljestä näki että ennakkoraivausta uudisalalle ei ollut tehty. Sellupinot oli komeat ja maassa olevat lahorungot kanssa. Samaten pystyyn jääneeet lahot sekä MG:n tapaan vielä tekopökkelöä. Puuta poistunut hehtaarilta n. 300m3 ja tästä uskallan sanoa että lahoa 10%. Ainakin.

Se mitä jäin miettimään on tuon metsätilan kannattavuus. Eli yksityisomisteinen eikä mitään suojelusopimuksia.  Ehkä oma pienimuotoinen näpertely on sittenkin kannattavaa. Ei oma luonne antaisi metsän jäädä jo toisessa sukupolvessa oman onnensa nojaan. Ja tuossa mittakaavassa.

Linkistä: Ensinnäkin suurin osa puolueista allekirjoittaa komission tavoitteen luonnon monimuotoisuuden parantamisesta.

Miten Suomen luonnon monimuotoisuutta nykyisestä voitaisiin parantaa, kun kaikki on kunnossa?

Lahopuutakin on riittävästi 95 %:lle lahopuuriippuvaisille 4000…5000 lajille. Lopuista uhanalaisista suurin osa sitten elää kituuttaa Suomessa elinympäristönsä äärilaidalla tai ovat luonnostaan pienen populaation lajeja kannan vaihteluineen, joita ei millään opilla voi saada runsastumaan, että olisivat joskus elinvoimaisia. On harhakäsitys , että metsien suojelu lopettaa lajien uhanalaisuudet. Esimerkiksi Lapissa, jossa lähes puolet pinta-alasta on suojeltu, on suurimmat uhanalisuudet. Tunturipaljakoiden lajien uhanalisuus on Suomen suurin n.40%. Se ei tule lisäsuojelulla paranemaan koskaan, kun ei ole parantunut nykyisellä laajalla suojelutasollakaan.

Jos uhanalaista lajeista 2667 poistetaan vanhojen metsien lajit 285 kpl (ks Punainen kirja 2019/Taulukko 5/sivu 43), joista niistäkin suurin osa on joko Suomen luonnon karsastamia erilaisen ilmaston vuoksi tai ovat luonnostaan pienen populaation lajeja, joita ei millään opilla voi saada runsastumaan, niin jää 2382 uhanalaista lajia, jotka jo nyt ovat hakkuiden ulkopuolella Suomen luonnon hyvässä hoidossa hyvin pienellä alalla 2..3% metsien pinta-alasta lehdoissa, perinneympäristöissä, kallioilla, kivikoilla, harjuilla, paahderinteillä ja tunturipaljakoilla. Niillehän ei kannatakaan tehdä mitään, kun luonto hoitaa.

Nyt vaaditaan ennallistamisen nimeissä tukkimaan suo-ojat 5 milj.ha ojitetuilta metsämailta ja saatasiiin suota jo olemassa olevien luonnontilaisten soiden 4 milj.ha lisäksi? Järjetöntä ja samalla menetettäisiin turvemaiden metsien kasvu n. 25 milj.m3/v ja sen myötä hiilen sidontaa 2,5*25= – 62,5 milj.CO2 tonnia per vuosi. Ojitetut turvemaat ovat aina nielu metsänkasvun vuoksi vaikka turvepohjan CO2-päästöt huomioitaisiin.

Suomen kadonneista lajeista on hyvin vaikea saada palautettua yhtäkään elävien kirjoihin, sillä ovat juuri näitä eri ilmaston tai pienen populaation lajeja, jotka voivat Suomen luonnossa kadota luontaisen kannavaihtelun vuoksi ja jotkut laji sitten ties mistä syystä runsastuttuaan saatetaan taas löytää.

Lisäksi kaikilla ensisijaisesti paloalueiden uhanaisilla lajeilla on toissijainen elinympäristö, jossa elävät harvalukuisina ja runsastuvat sitten niille suotuisilla paloalueilla. Ne eivät siis todellisuudessa ole uhanalaisia.

https://yle.fi/uutiset/3-12665319

Kyllä, itsekin tekisin ennallistamista ainakin aluksi pienimuotoisemmin täsmätoimin, kuten tähänkin saakka on tehty, eli suojelualueiden parantamista ja muita luonnonhoitohankkeita. Lisäksi kohdistaisin lisärahoitusta suojelualueverkoston laajentamiseen kiireellisimmissä kohteissa Etelä-Suomessa. Suojeltu alue alkaa heti itsekseen ennallistua ja niihin tarvittaisiin rahaa pikaisesti. Tämä työ ei saa jäädä ennallistamisen jalkoihin.

Pitemmällä aikavälillä kaikki luontoa lisäävä työ tukee toisiaan, myös tavallisten talousmetsien luonnonhoitotyö.

Mistä rahoitus? Verorahojen lisäksi voisi YRITYSELÄMÄ alasta riippumatta osallistua rahoitukseen, ja lisäksi varakkaat YKSITYISET, joilla en tarkoita pienmetsänomistajia! Tarkoitan niitä varakkaita yksityisiä millä tahansa alalla jotka ovat huolestuneita luonnon tilasta.

Nyt tarvitaan pikaisesti arvio siitä kuinka paljon metsämaistamme on jo ennallistumassa eli niitä puilisuojeltuja kohteita. Se tiedetään että suojeltuja on etelässä liian vähän. Perustelen sillä että vaikka vanhojen metsien lajeja ei ole uhanalaisiksi tunnistettuja kuin ehkä se Kurjen mainitsema muutama sata kappaletta  niin on lisäksi joukko metsälajeja, joiden tilaa emme toistaiseksi tunne.

Tolopainen. Jätekimppa kannattaa perustaa niin se 120 litran astia täyttyy. Meillä Espoossa sama homma vireillä: ensi vuoden heinäkuusta lähtien biojätteen keräily muuttuu pakolliseksi. Aivan kuten ennallistaminen.

edit

Kurki on tuolla edellä oikeassa. On todella hämmentävää, että aikana, jolloin ihmisillä on enemmän tietoa ja koulutusta kuin koskaan aikaisemmin, onkin siirrytty henkiselle keskiajalle uskomuksineen, pelkoineen, tarinoineen, valheineen, hyväksikäyttöineen, roistoineen ja ane-maksuineen.

Jos on vaurastunut ja on varaa lahjoituksiin, niin minä keskittäisin lahjoitukseni Ukrainaan. Eiköhän tämä ennallistamishömppä olisi syytä unohtaa muutamaksi vuodeksi. Idioottimaista touhua tässä maailmantilanteessa.