Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,041 - 4,050 (kaikkiaan 10,051)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • KeMeRat

    Saako kuitenkaan? Entä jos Koneen säätiö ostaa ”koko paskan” ja laittaa suojeluun. Taannoin vaikutti aiheuttavan jopa paheksuntaa, kun olivat menneet ostamaan alueita.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    No joo Gla, en sitten osunut. Nyt ei ole mielessä, paljonko Metso-, Helmi- ym. ympäristömyönteiset ohjelmat maksaa julkisissa varoissa. Olikohan satoja miljoonia. Se on sitten arvovalinta, onko se paljon vai vähän.

    Leena

    Gla Gla

    Et kai ole Leena krapulassa, kun taas tuli helppo huti. Olen huolissani sinusta, et ole oma itsesi.

    En ole ottanut kantaa tarpeeseen leikata ympäristönsuojelun rahoitusta. Olen puhunut ennallistamishaaveista johtuvista lisäkustannuksista.

    Timppa Timppa

    Olen huomannut, että monet varakkaat ihmisetn ovat ostaneet metsiä siksi, että voisivat harjoittaa metsätaloutta.  Köyhät eivät tietenkään pystyisikään ostamaan.

    Fiksu ihminen ymmärtää metsätalouden merkityksen Suomelle eikä ala museoida metsiä.  Tietää myös, että ne puut hakataan kuitenkin jostain.  Tietysti parempi, jos sellaisesta metsästä, josta huolehditaan.

    Sitten on tietysti sellaisia tyyppejä, joille se oma ego on kaikkein tärkein.  Ei haluta toimia kuten muut.  Esimerkkinä Koneen Säätiö.

     

    Kurki Kurki

    AJ kirjoitti: Kyllä, itsekin tekisin ennallistamista ainakin aluksi pienimuotoisemmin täsmätoimin, kuten tähänkin saakka on tehty, eli suojelualueiden parantamista ja muita luonnonhoitohankkeita.

    Juuri näin, voisi tehdä pieni muotoista viilaamista, joka ei maksaisi mahdottomia sertifikaattien mukaan.

    Minä yritin yhdellä kohteella saada Metsäkeskusta ennallistamaan muun ojituksen (kenera) yhteydessä pajukkoa kasvavaa 1ha suokohdetta metsänkasvulle niin, että kaivettaisiin uusi oja serpentiinin muotoon ojamaat levitettäen tasaisesti ojan molemmille puolille. Suon läpi kulkeva luonnontilainen vähän mutkitteleva vesioja oli aikoinaan kaivettu suoraksi ränniksi. Kuivatus oli vaikuttanut niin, että ojan varsi  kasvoi komeaa koivikkoa.

    Ei onnistunut.

    Minä itse sen sitten maksoin ja 1ha suota entisöitiin näin kasvamaan metsää ja sitomaan hiiltä.

     

     

    Per Ä Reikäs

    Monimuotoisuus ?

    On hyväksi, joka paikassa

    Muttei viljelysmailla

    ??

    Tolopainen Tolopainen

    Minulla on mökin vieressä peltoja, joita ei ole viljelty viimeisen 50v aikana. En ole havainnut mitään monimuotoisuutta, horsmaa ja vadelmikkoa pääasiassa ja pajuja pitää kurittaa muutaman vuoden välein. Mitään metsitystä tuohon ei tehdä, maisema pidetään avarana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tässä Markus Nissisen (MTK) hyvä yhteenveto siitä mitä Metso ja Helmi ja luonnonhoitohankkeet ovat. Talousmetsien luonnonhoito on täysin vapaaehtoista maanomistajan itse tekemää monimuotoisuustyötä, eli se on eri asia kuin nuo ympäristöviranomaisten toteuttamat luonnonhoitohankkeet.

    Rahoitus näihin lienee ollut muutamia kymmeniä miljoonia vuodessa, tarkkoja lukuja en muista, mutta toteutus etenee nyt joka tapauksessa liian hitaasti. Määräaikaisista suojelusopimuksista pitäisi päästä pysyviin mutta tietyin ehdoin purettavissa oleviin suojeluhankkeisiin, jos jälkipolvia ei asia miellytäkään tai tilanteet muuttuvat. Vaihtoehtona maan myynti valtiolle, ja siitä pitäisi saada paras korvaus.

    Ovatko nämä sitten tarpeellisia? Puu kasvaa edelleen ja pörriäisiä lentää, mutta olemme muuttaneet luontoamme perustavalla tavalla ja laajasti. Vaikka kaikkia luonnnon itseisarvoja ei arvostaisi, varovaisuusperiaate varmaan sanoo että ei kannata muuttaa liikaa.

    https://www.mtk.fi/-/metso-ja-helmi-edenneet-hienosti-rahoitusleikkaukset-haastavat

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vuonna 2021 maanomistajille maksettiin korvauksia monimuotoisuutta turvaavista toimenpiteistä yhteensä noin 43 miljoonaa euroa, josta noin 33 miljoonaa kohdistui pysyvään suojeluun ja 10 milj.  määräaikaisiin ympäristötukisopimukseen ja luonnonhoitohankkeisiin.

    https://ym.fi/-/jo-lahes-90-prosenttia-metso-ohjelman-suojelutavoitteesta-saavutettu-ymparistotukiin-ja-luonnonhoitoon-tarvitaan-lisaa-rahoitusta

    Rahat suojeluun ovat olleet siis sangen pieniä verrattuna niihin miljardiluokan vuosikuluihin, joista ennallistamisen yhteydessä on puhuttu. Ennen mitään päätöksiä eduskunnassa, olisi syytä saada laskentaperusteet esiin: mitä eduskunnan myöntämällä rahalla tehtäisiin. Kyseessä on sen verran iso hanke, että jonkinlainen kestävyysarviointi olisi paikallaan, sisältäen taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset.

    Jalmari Kolu

    Lainaus A.Jalkanen:”Pointti oli kuitenkin se että verorahojen lisäksi voi vauras osa kansakunnasta tehdä hyväntekeväisyyttä. Ehkäpä Jalmari Kolun havaitsema metsätilan ”heitteille jättö” olikin tietoisesti tehty monimuotoisuusteko. Tällainen ilmiö säästää yhteisiä verorahoja”.

    Tuo käsitys syntyi itsellekin. No harvalla on tuohon varaa ja jäin käsitykseen että ainakin aikaisempi sukupolvi ei varallisuuden puutteesta ole kärsinyt.

Esillä 10 vastausta, 4,041 - 4,050 (kaikkiaan 10,051)