Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,051 - 4,060 (kaikkiaan 10,045)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Puuki

    Suurin osa uhanalaisista lajeista on riippuvaisia paisterinteistä, ketoniityistä, metsäniityistä, luhtaniityistä , pienistä lehto”saarekkeista”, katajakedoista, tervaleppäkorpien säilymisestä, jne.     Norm. metsien lajit lähinnä lahopuusta, vanhoista puista (erit. raidat ja haapapuut) .    Soilla ennallistaminen (jos siihen on tarvetta) tapahtuu itsestäänkin eikä kalliita kaivinkonesulkeisia siihen yleensä tarvita.       Miten siis suojeltaisiin oikeita kohteita ja oikealla, vaikuttavalla tavalla eikä summanmutikassa valittuja ?

    N. 1 mrd summa /v. /10v. jonka ennallistamiskustannusten on laskettu olevan Suomessa on aivan liian iso .    Saahan sen tietysti kulumaan hyvinkin koska ennallistamisen ”osumatarkkuus” ja muut siihen kuuluvat byrokratia yms. -kulut mutta käytännössä tarvetta ei ole kuluttaa moista summaa itse asian (luonnonsuojelu ja monimuotoisuuden lisääminen)  kannalta melko turhaan työhön.

    Päätösten tekemisestä (ennallistamisvaatimukset) on muodostunut kuva , että kysymys onkin valtapyrkimyksistä, rahoituksen saamisesta ”omalle agendalle”  ,  ja itse asia päämäärineen on jo käytännössä unohtunut.

    Tolopainen Tolopainen

    Eikö tuo suojelu olisi kannattanut aloittaa jo 1900 luvun alussa. Mitään raahaa ei tarvittaisi. Jospa nyt lähtisimme nyky lähtökohdista. Eli ei euroakaan rahaa suojeluun, jokainen suojelee omilla rahoillaan. Yleensä metsiä suojelevat sellaiset, jotka eivät siihen mitään tukea tarvitse, eivätkä hakkuutaisi muutenkaan metsiään. Se on verottomilla tuloilla keinottelua 30v välein kohteista maksetaan täysi korvaus.

    Perko

    Ennallistamisen tuhlausta ei hölmöläisetkään tekisi markan vertaa.  kyllä kaikki palaa entisellen ajan saatossa eikä siihen kulu edes kauan.  Tähän sopii ; ” Minkä illalla jättää tekemät niin on se on jo aamulla tehty, mikä se on?”  .

    Timppa Timppa

    Minulle on arvovalinta, että metsä kasvaa mahdollisimman hyvin.  Kerätään edellisten sukupolvien ilmaan päästämää hiiltä.  En heitä siitä mitenkään moiti, koska se oli niissä olosuhteissa välttämätöntä.

    Sitten työllistetään suomalaisia ja tuetaan maaseudun elinvoimaa ja Suomen kansantaloutta.

    Luontoakin olen suojellut.  Olen esittänyt luonnonsuojelualueiden perustamista.  Ja ottanut huomioon monia asioita.

    Suurin ilo metsätaloudessa on, kun näkee jonkun taimikon päässeen hyvään kasvuun.  Tietää, että on vaikuttanut tulevaisuuteen vuosikymmeniksi.  Luulen, että tämä on hyvin monien metsänomistajien tärkein motivaatio.  Rahasta ei metsätaloudessa tarvitse huolehtia.  Se tulee itsestään.  Fotosynteesi kasvattaa puut ja yhtiöt hakevat ne metsästä.  Riittää, kun on tili, jolle se raha tulee.

    Tärkeintä on siis vain saada uusi metsä kasvamaan kunnolla.

    Puuki

    Viheriät varsinkin yrittää keksiä pyörää uudestaan ja omia ennallistamisen jotenkin omaksi ansiokseen.    Säästöpuut, eurokantojen tekeminen, luontoon sopivat maanmuokkausmenetelmät  ja metsien hoitaminen mm. harvennuksien tekeminen ajallaan (hiilitase pysyy kunnossa) on jo käytössä.  Pientä viilaamista esim. lahopuuston lisäämistä, ojitusmätästysten vesiensuojelun parantamista tarvitaan lisäksi.

    Mitä tulee metsien tiheässä kasvatuksen etuihin (ed. sivulla), niin haitat on siinä ehkä kuitenkin yleensä suuremmat kuin ne mahdolliset edut.  Luonnontuhot lisääntyy eikä tukin kasvatus oikein onnistu kunnolla kasvupaikalle liian tiheässä puuston asennossa.  PS Korjaus ; kyse olikin siis toisessa ketjussa olleesta asiasta jonka luin huolimattomasti .    Puhe oli harvassa kasvattamisen hyödyistä eikä haitoista. (Perkon  kommentin ns. otsikko hämäsi).

    Perkon kyssäriin sopiva vastaus voisi olla esim. ”lämmin kökerö”.

    Perko

    Onko kokemusperäistä tietoa  Puukilla?  No, jotta ei menisi  tikkuja kynsien alle niin kerron vastauksen..   Jättää illalla ne päivän varusteet päälleen ja tossut jalkaan niin jo on aamulla valmista starttiin.

    Puukille siitä AI ohjelmoinnista.  Käytät Google hakua niin se on oppinut tuntemaan  sinun mieltymykset ja tarjoilee monenmoista sinulle sopivaa mukavaa.  Se myös tuntee kaverisi joilla on erilaiset/ samanlaiset mieltymykset. Niitä ei ole ohjelamaan kukaan parametrinä tehnyt vaan googlen  algoritmit osaa koneoppimisenkautta selvittää  ja jatkuvasti mukautua  himoihimme.  Kun se on kerran oppinut sinun ja minun ”ihmiskuvan” niin ohjelma voi  myös kavereiden suuren datan perusteella jo ratkaista  meille sopivimman makkaramerkin esim.  Koneoppi metsäntutkimuksen apuna on kovin eritasoinen entiseen   ATK-ohjelmistoon verraten, joka on nopeutettu  vastaamaan  noita …kooppi- taulukoita ja pinon kuutiointilaskuohjelmaa.

    Puuki

    Edelleenkään konenäly ei osaa katsastaa ko. kasvupaikan erit. olosuhteita esim. tuulisuuden suhteen harsintametsässä.    Riippuu ohjelmoijasta miten hyvin jokin ohjelma painottaa mitäkin tekijää.   Tekoälyn käyttö voi olla ja varmaan onkin jossain suhteessa parempi apu kuin huonot neuvot ; en kysyisi ainakaan miltään jk-firmoilta apuja mh:on järjestämiseen omissa metsissä vaikka kuinka olisi ns. tekoälyt hanskassa heillä.

    Googlea käytän melko harvoin , on niitä muitakin hyviä hakukoneita olemassa.  Hakukoneetkin ”harhauttaa” koska ensin hakuun voi tulla esim.  parhaan googlen asiakkaan mainos  eikä paras tuote tms. jota haetaan.    Sama on mahdollista ja tod. näköistäkin myös keinoälyn markkinoinnissa ja käytössä metsänkasvatuksen puolella.

    PS Ei ole kokemusperäistä tietoa ed. komenttiin liittyen.   Ajattelin vain että sinun tapauksessa voisi pelittää tuo vastaus lähinnä hyvin.   Mutta jotta ei menisi vee tuilunpuolelle , niin ei siitä sen enempää.

     

    Perko

    Huonosti on ennallistamistietoa mikä pitäis  olla lopputulos? Se vanha tieto oli kun ylimetsähoitaja matkasi rekikyydissä Lappiin ja takaisin siinä silmäili valtakunnan  metsävarat ja hoidon tarpeet.  Niin se  käy!

    Kerron täällä noista tavallisen mo ongelmista joihin pikaisesti tulisi puuttua. Puukille en  hävyttömyyksiä esitä vinoiluni ovat vain keskustelun virkistykseksi, Sorry!.   Olet harvoja joilla numerot ovat omassa palveluksessa.   Kamppailun on jatkuttava ja koko sota on voitettava!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ennallistamistarpeet tiedetään parhaiten kussakin jäsenmaassa. Komissio voisi kysyä EU:n jäsenmailta mitä ne aikovat tehdä. Lisäksi ennallistaminen on yksi monimuotoisuuskeino muiden joukossa, ei ainoa.

    Tolopainen Tolopainen

    Luulisi Euroopassa jokaisen tajuavan, että nyt ei kannata keskustella joutavista lillukan varsista. Suomessa jokainen ylimääräinen euro tarvitaan puolustuksen vahvistamiseen. Nyt ei ole höpöjuttujen aika. Polunvarsia ehtii koristella ympyräisillä kivillä myöhemminkin, jos parempia aikoja vielä nykysukupolvelle tulee. Ne saattavat olla pysyvästi ohi.

Esillä 10 vastausta, 4,051 - 4,060 (kaikkiaan 10,045)