Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,071 - 4,080 (kaikkiaan 10,041)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • mehtäukko

    Ne eivät edes ANSAITSE eläkettä, vaikka maksaisivat!

    aegolius aegolius

    >Nooo mutta eikös se ole jo maksettu saavutettu etu!!?

    Kunpa olisikin maksettu tasapuolisesti, mutta kun ei. Tiedän, että tämä palsta on väärä tähän, mutta fakta on, että esimerkiksi 40-luvulla syntyneet saavat maksamiinsa eläkemaksuihin nähden aivan törkeän hyvää eläkettä. Tekee pahaa, kun saa lukea aina välillä, että lisääkin vielä haluttaisiin.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Risuparta on pääosin oikeassa tuossa aloituksessaan. Valo pilkottaa tänne risukasaan yllättäen EEUUn taholta: ”…Ennallistamisella pyritään palauttamaan kohde luonnontilaan tai palauttamaan elinympäristölle tyypillisiä toimintoja poistamalla häiriötä aiheuttavia tekijöitä…” Luonnontilassa metsämme uudistuvat männiköiksi ja rauduskoivikoiksi.

    Metsät tulee uudistaa joko männiköiksi tai rauduskoivikoiksi. Näillä toimenpiteillä puuntuotanto olisi helppo kaksinkertaistaa. EEUU esittää: poistamalla häiriötä aiheuttavia tekijöitä. Tarkoittaa käytännössä: lopetetaan holtiton sorkkaeläinlaidunnus. 

    Mitä tekee mikkomme (edunvalvojamme) MTKoossa: vastustaa jarin (aiempi metsästystalousministerimme) kanssa jyrkästi esitystä.

    mehtäukko

    Risuparan aloitus on niin virheitä ja valheita täynnä, ettei kelpaa aloitukseksikaan.

    Gla Gla

    Olisi tietysti mahtavaa, jos ennallistamiseen kelpaisi 26 miljoonaa hehtaaria, jolta sorkkaeläinkanta on leikattu kestävälle tasolle. Veikkaan, ettei EU hyväksy tätä ennallistamiseen kelpaavaksi toimenpiteeksi ja siten risuparran aloitus tietyistä huomioista huolimatta pysyy perusteettomana ja Antonin haaveilut päiväunen tasolla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Risuparran aloitus on edelleen perusteltu. Sekin on totta että kaikkia sorkallisia villejä eläimiä on liikaa maassamme – ainakin suhteessa petojen määrään. (Globaalisti on liikaa myös sorkallisia kotieläimiä.) Meidän ravintoketjuissamme ennallistaminen tarkoittaisi siis varmaan petoeläinten määrän lisäämistä.

    Luontaista pohjoisten havumetsien suurten eläinten määrää ei tiedetä kovin tarkasti kun asiasta ei ole tilastoja, eikä enää ole alueita joilla sitä voisi havainnoida pl. Kanadan/Venäjän suuret harvaan asutut alueet.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuossa linkissä englannintaitoisille tai Google Kääntäjän käyttöä osaaville lisätietoa ennallistamisesta.

    Jos lukee linkin EU-dokumenttia ”European habitats need to be restored”, huomaa että tavoitteet ovat hyvät ja kunnianhimoiset. Toiminnan yhtymäkohdat ilmastonmuutoksen torjuntaan ja muihin politiikkoihin tunnistetaan. Mainitaan että korjausta vaatii luonnon lisäksi ruuan tuotanto, energia ja liikenne. Tiedon puutteet tunnistetaan myös.

    Metsät ovat se ekosysteemi jossa on suurimmat ennallistamisen pinta-alatavoitteet. Noin vajaat puolet (45 %) EU-alueen metsistä kuuluu kategoriaan ”elinympäristön tila hyvä” ja reilu neljännes luokkaan ”huono” (25 %). Huolestuttavaa on kuitenkin se, että noin kolmannes metsäpinta-alasta kuuluu kategoriaan ”tilaa ei tunneta” (loput 30 %).

    Vaikka tiedossa on aukkoja, työ voidaan aloittaa ja tarkentaa matkan varrella suunnitelmia. Eri maissa ja eri alueilla tarvitaan erilaisia toimia ja eri laajuisia pinta-aloja. Pohjois-Suomessa tuo suositeltu viidennes pinta-alasta suojeltua/ennallistettua taitaa täyttyä jo nykyisistä suojelualueista. Eniten tekemistä olisi siis Etelä-Suomen soilla, vesistöissä ja metsissä.

    Nyt pitäisi vain selvittää mitkä teot lasketaan ennallistaviksi. Toisia luontotyyppejä auttaa tiukka suojelu, toisia auttavat varovaiset hakkuut. Metsäasiantuntijat FB -ryhmässä arveltiin, että osa perinnebiotoopeista on alun perin ehkä ollut laitumiksi sopivia luonnontilaisia luontotyyppejä. Niiden kohdalla ennallistamisen tavoite olisikin ehkä juuri sen luonnontilaisen tyypin palauttaminen eikä perinnebiotoopin.

    https://biodiversity.europa.eu/habitats-to-be-restored?fbclid=IwAR3v23B54dLLiRTDUBbHjVGZKZmeAbp5xCSKICDj6jcWV7A_7JScHa6IDZg

    Gla Gla

    Metsälehdestä luin, että metsityshakemuksia on hylätty kaavassa maisemallisesti arvokkaiksi määritellyillä alueilla. Tuleekohan tästä rajoitteita ennallistamisellekin?

    Puuki

    Metsäniityistä ja nummista puhui joku viheriä edustaja radiossa , kun oli juttua suojelua tarvitsevista alueista.    Siinä sitä onkin ”sarkaa kynnettäväksi”, kun nuo ensin saa suojeluun Suomessa.

    Ennallistaminen koskee kuulemma myös kaupunkiseutuja, kun puistoja ei enää saakaan aukkohakata rakennusmaaksi kuten on tehty esim. Helsingissä.

    mehtäukko

    AJ: Risuparran aloitus on edelleen perusteltu:

    -huudetaan , että kaikki sudet on tapettava. Valhe. Vain sekarotuiset pihasudet.

    -Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin. Valhe. Muutos on aikoja tapahtunut.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle. Valhe. Ei ole puupeltoviljelyäkään,eikä hoidetussa 60 vuoden sekapuukierrossa kuusipora pysy mukana.

     

Esillä 10 vastausta, 4,071 - 4,080 (kaikkiaan 10,041)