Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,091 - 4,100 (kaikkiaan 10,040)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kurki Kurki

    AJ: Kuitenkin tietyin varauksin: hyvin suuri osa lajeistamme on vielä esiintymiseltään ja biologialtaan tuntemattomia.

    Näitä tuntemattomia lajeja tietenkin löytyy lisää, kun etsitään tiheämmällä kammalla ja näin uhanalaisten lista saadaan kasvamaan ja vaatimukset lisäsuojelusta kasvavat. Lajit kuitenkin ovat pienen populaation tai eri ilmaston lajeja, joita ei saada suojeluilla runsastumaan.

    Tässä hyvä esimerkki ”kissantassujäkälä”,” kuinka lajin uhanalaisuutta paisutellaan, että katoaa, jos metsien hakkuita ei lopeteta. on ollut lisääntymään päin vuodesta 2000.

    Ei katoa, kun eivät tähänkään mennessä ole kadonneet.

    Suomen uhanalaisuusluokka on vain vaarantunut (VU) ja Ruotsin elinvoimainen (LC).

    Etelä-Ruotsissa ja Norjan rannikolla näkyy olevan yleinen eli on elinvoimainen erilaisessa ilmastossa ja Ruotsissa metsien käsittely ja hakkuut taitavat olla Suomeakin rankemmat. Ruotsissa ei sitten tarvitse välittää koko lajista hakkuissa, mutta Suomessa hakkuut pitäisi lopettaa. Ks seuraava postaus.

    https://laji.fi/taxon/MX.65217/endangerment

    https://artfakta.se/naturvard/search/species?q=Felipes%20leucopellaeus&n=true

     

     

    Kurki Kurki

    Tässä hyvä esimerkki ”kissantassujäkälä”,” pikkuliuskasammal” ja ”aarninippu”,  kuinka lajien uhanalaisuutta paisutellaan. Ne katoavat, jos metsien hakkuita ei lopeteta.

    Eivät katoa, kun eivät tähänkään mennessä ole kadonneet.

    Kissantasssujakälä havaintojen mukaan on koko ajan lisääntynut 2000-luvulta lähtien ei vähentynyt (ks.edellisen postauksen taksonomia.)

    Pikkuliuskasammal on myös eri ilmaston laji. Englannissa näkyy olevan yleinen.

    Aarninappu on hyvin elinvoimainen Ruotsissa. On lehtojen laji, joita Suomessa on on 1..2% luokkaa metsien pinta-alasta ja lehdot ovat nykin hakkuiden ulkopuolella.

    Linkistä: Jos nykymeno jatkuu, puolet Suomen monimuotoisuudelle arvokkaista metsistä on kadonnut, kun minä täytän 71 vuotta. Todennäköisesti monet minulle rakkaista ja tutuista metsälajeista ovat jo kuolleet sukupuuttoon. Saatan näyttää niistä kuvia lapsenlapselleni.  Hei katso, tässä on kissantassujäkälä, tässä pikkuliuskasammal ja tässä aarninappu. Ja tältä näytti hömötiainen.                                                                                          Seuraavaksi kerron, kuinka 2000-luvun alussa meillä oli tiedossa keinot luontokadon pysäyttämiseksi, emmekä silti tehneet mitään.

    Puuki

    Hömötiainen ei ole hävinnyt. Kun sille tarjotaan sopiva(a) elinympäristö ja (-)ruokaa, niin hyvin pärjää.      Muiden kasvien uhanalaisuuskysymyksissä komppaan Kurkea.

    Nyt ollaan huolissaan taas kerran yhden vuoden hakkuiden määrästä ja siitä riittääkö entiset hakkuusäästöt mihinkään (no niitä ei ole laskettu säästöiksi vaikka jo 70-luvulta lähtien ne on jatkuvasti lisääntyneet, puuston vuosikasvun lisäännyttyä  jatkuvasti) vai tuleeko sakkoa veronmaksajille EU:n suuntaan päästöistä.

    Ilmastopaneeli on ilm. ihan hakoteillä , kun perusteet /perustiedotkaan ei ole kunnossa kasvihuonekaasutase laskelmissa.   (jos on joku joka ei osaa lyhenteitä, voi kysyä joltain osaavammalta) .         Uudet biosellutehtaat säästää puuta vanhoja tehtaita korvatessaan.       Korvausvaikutus vähentää päästöjä myös mm. pakkausteollisuudessa.                                     Hyvää keskiviikkoa kaikille .

    Perko

    Puuki on jälleen tiukasti asiassa het` aamusta.  Lähetä  samat teesit joka lehdelle  ja päivät lörpötteleville  paikallisradioille. Näiden kassara-ukkojen valaisu ei muuta mitään. Pitää kamppailla infosta  joka  päivä  jotta  tämä sota voitetaan.

    Kurki Kurki

    Panu Halmeen ekologian pikakurssi.

    On ekologilla murheet.

    Tällä hetkellä hän on huolissaan siitä, että korona-ajan vaikutuksesta monet haluavat kotinsa lisäksi toisen paikan, jonne voivat vetäytyä tekemään etätöitä. ”Se on ihan kestämätön ajatus, että meillä on yhden lämmitetyn kiinteistön sijasta useampi”, Halme toteaa.

    Linkki; https://www.yhdenpallonvisiot.com/panu-halme/

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiinnittäisin huomiota siihen, että talousmetsissä olisi luonnonmetsän kaltaisia elinympäristöresursseja mahdollisimman monelle yleislajille. Jonkin verran esimerkiksi todella vanhoja ja järeitä eri puulajien yksilöitä ja erilaista lahopuuta eri lahoamisvaiheissa. Lisäksi olisi verkosto pieniä pistemäisiä tärkeitä elinympäristöjä, joihin keskitetään resursseja suurempia määriä vaateliaille lajeille.

    Rukopiikki

    Mielestäni selkeimmin vähentynyt lintu on kuukkeli. Sen vähentymisen huomaa kun se on sillä lailla näkyvä lintu. Kuukkeli oli ennen jokametsän laji täällä pohjoisessa. Pohjois-Pohjanmaallakin se oli ennen päivittäinen näky kun metsissä liikkui.

    Kurki Kurki

    Kuukkeli ei ole Suomessa uhanalainen.

    aegolius aegolius

    Oot puuki selkeästi jo ihon alla, kun ”aikuisen” täytyy heittäytyä noin pieneksi ?

    Visakallo Visakallo

    Suurin osa nykyihmistä nukkuu luonnon monimuotoisuuden ohi. Kun lähtee keväällä ja kesällä pikkutunneilla metsään, kohtaa niin monimuotoisen äänimaailman, ettei sitä tahdo heti todeksi uskoa.

Esillä 10 vastausta, 4,091 - 4,100 (kaikkiaan 10,040)