Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Eikös tämä EU:n ennallistaminen sitä nyt tarkoitakin. Takaisin ihanalle 50-luvulle! Silloin ei muuten ollut vihreitä, mutta kovia kommunisteja sitäkin enemmän.

JeZZen vihreys siis johtuu homeesta! Ilmankos jutut on niin levottomia. Home on pesiintynyt jo päänupin sisällekin. Niskan värikin on jo muuttunut – ei punoita, eikä sähköauto kiilu silmissä.

Ekana tulee mieleen Malmin lentokentän ennallistaminen suoksi vai oliko se jo vuonna -52 kaupallinen kenttä, jollaiseksi se pitää ennallistaa.

Tällaisia asioita tuli ensimmäisessä hakukoneen linkissä vastaan:

• Kuntien viheralueiden väheneminen päättyy vuoteen 2030 mennessä, niitä lisätään 3 %:lla vuoteen 2030 mennessä ja 5 %:lla vuoteen 2050 mennessä (vuoden 2021 tasosta),
• Kaikissa Euroopan kaupungeissa, kunnissa ja esikaupunkialueilla saavutetaan vähintään 10 % puiden latvuspeittävyys
• Rakennuksiin ja infrastruktuuriin lisätään integroituja viheralueita.

Viheralueiden lisääminen tarkoittaa kai sitä, että rakentamisessa on vain yksi suunta eli ylöspäin. Vai tarkoittaako tuo kaavoitettujen alueiden rakennusmaan ja viheralueen suhdetta eli kun tehdään uusi alue, pitää siellä olla entistä enemmän viheralueita? Tehdään 10 ha teollisuusalue ja viereinen 5 ha metsä kaavoitetaan viheralueeksi ja näin saatiin näppärästi 1/3 viheralueen osuudeksi ja koko kaupungin viheralueet lisääntyi 5 ha, vaikka 10 ha metsää jäi tonttien alle.

10% latvuspeittävyys tarkoittaa kai sitä, että Helsingin toreille pitää istuttaa puita ja kiinteistönomistajat ei saa vanhoja kaataa pois, vaikka puut pitäisivät seinät märkinä ja aurinkopaneelit varjossa.

Integroitu viheralue kuulostaa hienolta. Viherkattoja, maanalaisen parkkihallin päälle nurmikkoa jne. Ehkä jopa ajoradan keskikorokkeeseen kivetyksen sijaan nurmikko tai suojatien näkyvyyden peittävä pensas, joita sitten kesätyöntekijät käyvät leikkaamassa.

Pessimismiä vai realismia?

Oletteko aivan varmoja, että ennallistaminen tarkoitti juuri tuota? Epäilen että tässä on tapahtunut väärinkäsitys. Vähän kuin Tuntemattomassa sotilaassa se ”kui helvetin taval ihminen on voinu syntty meres?”

Metsätieteen Päivien antia osa 2.

Panu Halmeen metsäekologian pikakurssin tiivistelmä.

Metsien käytön ekologisen kestävyyden arvioinnissa yllä kuvattu monimutkainen ekologinen ilmiö typistyy usein muutaman metsien rakennepiirteitä kuvaavan korvikemittarin tarkasteluun. Koska emme tiedä tuhansien lajien kannankehitystä, ajattelemme vaikkapa järeiden puiden tai lahopuun määrän kuvaavan ilmiötä riittävällä tarkkuudella ja siten korvaavan meitä varsinaisesti kiinnostavan tiedon.

Yksikään laji ei kuitenkaan pysty hyödyntämään kaikenlaista lahopuuta kaikenlaisissa olosuhteissa. Puulaji voi olla väärä, se voi sijaita vääränlaisessa pienilmastossa tai olla kilpailijoiden valtaama. Se voi myös sijaita liian kaukana muista sopivista resursseista tai se voi ilmestyä maisemaan hetkellä, jolloin laji on jo hävinnyt sieltä.

Metsien käytön ekologisen kestävyyden arvioinnin täytyykin ainakin osittain perustua suoraan lajien seuraamiseen, ja siihen, että lajien runsausmuutosten syitä pyritään ymmärtämään yksityiskohtaisesti. Tämä mahdollistaa metsäluonnon suojelemisen tehokkaasti ja vaikuttavasti.