Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,121 - 4,130 (kaikkiaan 10,039)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Visakallo Visakallo

    Paljonkohan meikäläinen tulee saamaan pellonraivauspalkkiota, kun pitää ennallistaa päätila 50-luvulle? Silloin siellä oli yli 20 hehtaaria peltoa ja ja laitumia. Nyt vain 2 hehtaaria. 90-luvun alussa sain Holkerilta metsityspalkkiot tuplana. Nyt koivikot alkavatkin kohta olla sopivasti päätehakkuujäreydessä. Mikä olisi mielestänne sopiva pellonraivauspalkkio / hehtaari?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    A-Talk kello 21.

    Jos jaksatte katsoa vain osan esitelmistä, suosittelen Panu Halmeen ja Mikko Mönkkösen esitelmiä.

    https://metsatiede.org/metsatieteen-paiva/monimuotoisuuden-mittaaminen-ja-arvottaminen/

    Rukopiikki

    On vieläkin olemassa jakamattomia tiloja 1700-luvun isojaosta, mutta harvinaisia ne on. Mikä itseistarvo se ihmisten suuri määrä on? Siitähän maapallon ongelmat isoksi osaksi johtuu.

    Timppa Timppa

    Yksi kysymys josta pitäisi saada lisätietoa: olisiko EU:n yhteisistä rahoitusmekanismeista saatavissa rahaa ennallistamisprojekteihin ja ovatko ne lainaa vai avustusta. Jossain lehtikirjoituksessa arveltiin että olisi mahdollista jotain saada.

    Ne ennallistamisprojektit vievät hakkuumahdollisuuksia pysyvästi.  Tarkoittaa maaseudun autioitumista.  Tarkoittaa metsäteollisuudelle ongelmia, koska sama puumäärä pitäisi kerätä laajemmälta alueelta.  Tarkoittaa Suomen köyhtymistä.  Ei ole minkäälaista tarvetta mihinkään ennallistamiseen.

    mehtäukko

    Metsä”tieteen” päivien annista voi huoletta osan vetää vessanpytystä siihen samaan soppaan mitä intialaiset käsin sekoittivat. Jos viisastelu heiluu noin pikkumaisissa asioissa ja maapallin tilasta ja sen tosi myrkyttäjistä ei ole huolta, parempi ollakin 1750-luvulla.

    Timppa Timppa

    Metsänomistajan tehtävä on tuottaa puuta ihmiskunnan tarpeisiin.  Järkevä metsätalous tuottaa riittävän monipuoliset metsät.   Niiden järkevä monipuolisuuden mittaaminen on mahdotonta, koska mittausperusteet ovat harkinnan varaisia eikä kenelläkään voi olla varmaa tietoa siitä, mikä mihinkin vaikuttaa.

    Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, niin kokemuksesta tiedämme, että metsät kasvavat hyvin ja niiden luonto on monipuolista siitä riippumatta miten niitä on joskus ennen käsitelty.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ennallistaminen ei siirrä alueita metsänhoidon ja hakkuiden ulkopuolelle samassa määrin kuin suojelu. Osa ennallistamisesta tapahtuisi varmaan suojelualueilla, joten päällekkäisyyttäkin on. Näkisin kuitenkin että metsäluontotyypeistä puhuttaessa suurin osa toiminnasta tapahtuisi biodiversiteettistrategian luokassa ”puolisuojellut metsät”. Luontotyypin uhanalaisuus siis johtuu joko sen pinta-alan vähenemisestä tai tyypin laadun heikkenemisestä, joten näistä jompaan kumpaan pitäisi toiminnalla tarttua. Joka tapauksessa ennallistamistoiminta toisi toimeliaisuuta ja työtilaisuuksia maaseudulle.

    Esimerkkejä. Alue (lehto, rantametsä, vesistön suojakaista), josta hakataan kuusia pois lehtipuiden lisäämiseksi. Joutoalueen metsittäminen jalopuilla. Säästöpuukuvion polttaminen.

    Ministeri Ohisalon mukaan suurin potti rahaa menisi kuitenkin sisävesistöihin. En osaa kovin tarkkaan sanoa mitä se käytännössä tarkoittaisi – varmaan esimerkiksi virtavesien kunnostamisia ja vähätuottoisten vesivoimaloiden poistamisia.

    Esimerkkinä Hiitolanjoki.

    https://yle.fi/uutiset/74-20002479

    Nostokoukku

    Olen ennallistamisen kiihkeä kannattaja, mutta yksi seikka jäi mietityttämään. Jos lähtötasona on vuosi 1952, miten ennallistetaan Merenkurkun rannikko. Siellä maankohoama on noin sentin vuodessa, lähtövuodesta -52 siis 70 senttiä. Kannettu vesi ei meressä pysy, joten louhitaanko rantakalliota tuon verran alemmaksi. Ei tule sepelistä rannikkoseudulla pulaa…….

    Visakallo Visakallo

    Turvemaiden aavistushakkuut ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan aikaisemmin! Ensin puut pois ja sen jälkeen ojat tukkoon. Kaikilla hyvä mieli ja maailmakin pelastuu!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    AlfaTV:n vieraana MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola tänään torstaina klo 18.15-19.00.

    Hupipalat kuten edellä (VK: turvemaiden aavistushakkuut) ovat kivoja, mutta ennallistamisen tarkoitus on luontotyypin pinta-alan lisääminen tai sen tilan parantaminen. En sitten tiedä mihin vertailutaso vuonna 1950 vaikuttaa, mutta sepä varmaan selviää aikanaan.

    Tiirola puhuu asiaa. Vapaaehtoinen toiminta on vaikuttavampaa kuin ylhäältä saneltu. Mitään peruuttamatonta ei ole vielä tapahtunut. Jos meidät pakotetaan luopumaan metsien kasvua ylläpitävistä toimista niin metsien kasvu pienenee. Sitten ei auta enää valittaa hiilinieluista, mutta laskun maksamme kuitenkin viime kädessä me.

    Kulut ja vaikutukset vaikkapa soiden ennallistamisen osalta riippuvat täysin siitä, mikä luetaan ennallistamiseksi: esimerkiksi hyvin kasvavissa korpisuometsissä siirtyminen jatkuvapeitteiseen kasvatukseen voitanee laskea ennallistamiseksi niiltä osin kuin vältytään kunnostusojituksilta. Näiden ennallistaminen takaisin suoksi olisi sellaista hulluutta ja investointien tuoton hukkaamista johon ei pidä ryhtyä. Sen sijaan heikosti kasvavia, monimuotoisuuden kannalta arvokkaita suometsiä voidaan ennallistaa ojia tukkimalla, jos ovat vaikkapa suojelualueen osana.

Esillä 10 vastausta, 4,121 - 4,130 (kaikkiaan 10,039)