Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Kun katselee 1950-kuvun karttaa ja suunnittelee ennallistamista, niin paljon on tehtävää. Tässä ympäristössä on ollut laajat lehmilaitumet ja, niityt jotka on metsitetty tai metsittyneet. Ne pitää nyt avohakata ja palauttaa niityiksi. Jos suometsille tehdään sama homma, niin kyllä siinä hiilinielut saavat kyytiä, tulee aika pitkä miinus, negatiiviselle nielulle. Ei tarvita aavistushakkuita, kun  pakotetaan.

”Alkuperäistä luontoa” ei ollut ennen vuotta 1952, eikä sen jälkeen. Silloin tapahtui jokin kummallinen alkuräjähdys ainoaksi oikeaksi luonnoksi ja  sitten se alkoi taas tuhoutua.

Positiivista on hirvieläinkannan ennallistaminen 1952 tasolle. Valkohäntäpeurat hävitetään ja hirvikanta pudotetaan tasolle 10 000. Tätä ei kannata perunakuopasta vastustaa, kuten ei sitä, että puuvarannot saa palauttaa 1952 tasolle. Hakattavaa siis riitää.

Tämä kommentti ei kajahtanut perunakuopasta vaan kehittyneemmästä versiosta, kellarista, joka tarkoittaa, että on pyristelty irti maalaisliittolaisuudesta. Itse kasvatettua perunaa on sielläkin ja lisäksi itse pyydystettyä silakkaa ja kilohailia monina erilaisina säilykeversioina.

Monimuotoisuuden lisääminen tod.näk. eniten uhanalaisten lajien suojelemisiksi edellyttää mm. metsäniittyjen ja paisterinteiden ennallistamista.     Siinä joutuu hakkuuttamaan aukoksi esim. melko hyvin kasvavia metsiäkin, kun vertailuvuosi on 1952.    Hiilinielun lisäämisen kannalta huono asia mutta minkäpä teet, kun monimuotoisuus ja lakipykälät vaatii .

Turvemailla pitänee 70-luvun alussa tehtyjä ojia alkaa tukkimaan vaikka ne on jo hyvin ”maastoutuneet” eikä sitä mielellään lisäisi ravinnepäästöjä jo puhdistuneisiin vesistöihin.    1952 muutamilla soilla ei kasvanut juuri mitään muuta kuin rahkasammalta.   Nykyään siellä on yli 140 mottia/ha keskimääränen puusto.

A-Talkissa Ilmastopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho sanoo ”Jos nyt ei lopeteta Suomen luonnon köyhdyttämistä 1 milljardilla, vaan jarrutetaan toimenpiteitä, niin tulevaisuudessa korjauksen hintalappu on paljon suurempi.”

Miten Suomen luontoa nyt köyhdytetään niin, että sitä pitäisi korjata miljardilla vuodessa?

En ymmärrä. Suomen luonto paranee koko ajan ei huonene millään mittarilla.

Uhanalaisten lajien ongelma tiivistyy ilmeisesti lahopuuhun (muut uhanaiset lajit ovatkin metsien käytön ulkopuolella, perinneympäristöt, lehdot tunturipaljakat jne….), kun Metsätieteen päivätkin siihen keskittyi.

Lahopuuta on ollut riitävästi tähänkin asti, sillä siitä riippuvaisista lajeista yli 90% on elinvoimaisia tai silmälläpidettäviä ja loput pienen populaation lajeja, joita on mahdoton saada elinvoimaisiksii koskaan tai toisen ilmaston lajeja, jossa ovat elinvoimaisia eivätkä kuulu Suomen vastuulle. Kannattaisi kysyä Panu Halmeelta minne sitä lahopuuta voisi jättää, kun Etelä-Suomen suuret Kansallispuistotkaan eivät tarjoa lahopuineen uhanalaisille lahopuulajeille mitään.

Sisäsävedet on riittävän hyvässä kunnossa nytkin metsäojituksista huolimatta, mutta tietenkin siellä parantamisen varaa on ja sinne suuntaisin tätä ennallistamisrahaa. Esimerkiksi nyt on paljon pieniä virtavesiä ja puroja, jotka on kaivettu suoriksi ränneiksi ojitusten yhteydessä. Näitä voisi entisöidä uudelleen serpentiinin muotoon ja tehdä niistä näin keväisiä tulvajärviä niille sopiviin paikkoihin, jossa roudan irroittamat maaainesten ravinteet tulvajärvessä veden virtauksen pysähtyessä laskeutuisivat metsäpohjalle puiden ja muun lajiston lannoitteeksi. Itse olen näitä tehnyt. Näitä tällaisia pienvesiä Suomessa on valtavat määrät ennallistettavaksi ja ne ovat Suomen luonnon parhaita paikkoja.

Ennallistamisrahat pitäisi käyttää näin metsien kasvun ja metsäalan kasvattamiseksi, joka lisäisi hiilinielua eikä ojia tukkimalla soiden tekemiseksi, jotka metaanipäästöjen vuoksi ovat valtava kasvihuonekaasu päästölähde kuten luonnon suotkin 4 milj.ha.

Soita Suomessa on jo riittävästi.

Aikamoisiin hommiinhan tässä vielä joutuu vanhoilla päivillään tuon ennallistamisen kanssa. Kahdeksan kilometriä joudun purattamaan omia metsäteitä ja vielä muutama kilometri yhteisiäkin. Ojia on täytettävä 20 km. 15 000 motin hakkuutkin on tehtävä, mutta mitäpä sitä ei tekisi yhteisen ympäristömme hyväksi!

Pellotkin pitää kaivaa takaisin avo-ojiin, salaojat on tehty pääosin 50-luvun jälkeen. Kahvi pitää laittaa säännöstelyyn samoin länsiautojen tuonti. Kumisaappaat pitää vaihtaa kumiteräsaappaiksi. Tupakeista filtterit pois ja klupi ja Saimaa käyttöön. Talojen piirustukset tehdään taas klupiaskin kanteen. Konelypsy pitää lopettaa ja siirtyä käsilypsyyn, Suomen karja pitää palauttaa.