Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,211 - 4,220 (kaikkiaan 10,032)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Puuki

    Juuri niin piti olla ; 1 v:ssa liki 1 mrd € .

    Perko

    monesti paras ratkaisu näille on olla koskematta. ”  Noin on.  Kirurgi sanoi samaa murskautuneesta rintarangasta muuan potilaalle.  ” leikkauksilla tuhotaan hermot ja seuraa halvaus” .  Hyvin onnistui, sanoi potilas.

    Jospa odotellessa soveltaa  luonnon omaa palautumiskykyä ja mo:n yhteinen  synergiakyky hoitaisi lisäksi . Katselee sitten 50- 100 vuoden kuluttua tulosta. Suojelija aktivistit kävi Ruokolahdella puhaltamassa torvimusiikkia männikössä kirj. Itä-Savo , muutos ei ole vielä nähtävissä.   Sama hoituu kun metsänomista  virkistää metsäänsä esim metsäradion tunnuksella ” vielä niitä honkia humisee Suomen …”

     

    Visakallo Visakallo

    Jos oltaisiin ihan rehellisiä, niin eihän Suomen metsissä oikeasti mitään merkittävää ongelmaa ole. Suomen ongelmat ovat nyt aivan muilla elämänalueilla, ja siitä olemme nyt saaneet hieman esimakua. Vuoden päästä keskustelemme taas aika paljon eri asioista kuin nyt.

    Puuki

    Kyllä auttaa ainakin lisälannotus pihapuille ja muillekin.

    Kun puhutaan kustannustehokkuudesta,,niin vähät varat pitäisi kohdentaa hyvin toimiviin tapoihin niin monimuotoisuuden kuin hiilitaseen parantamisessakin.

    Talousmetsissä esim. ekologisetkäytävät (ei tarvita laajoja vanhan metsänsuojelualueita), lahopuuta lisää jo hyväksi havattuja tapoja lisäämällä (eurokannot esim.), vesiensuojelulaki ym.  ulotettava  koskemaan myös ojitusmätästystä,   Sertit,ml, lsl, vesilaki ja muut lait on jo riittäviä sääntelyrajoja metsissä ; vain pientä lisäsäätämistä tarvitaan käytännössä, ei juuri lain- säädännössä

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tilaajille Markku Simulan mielipide HS.fi:ssä.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009167335.html

    Kommentoin.

    Ennallistamisasetuksen yhteydessä mainitun 1950-luvun merkitystä ei ole oikein julkisuudessa avattu, mutta olettaisin että tarkoituksena on tarkastella maankäytön muutoksia ja eri luontotyyppien pinta-aloja ko. vertailuvuodesta nykypäivään. Mielestäni 1950-luku ei anna mitään apua, kun arvioidaan kuinka suuria pinta-aloja meidän ennallistamistoimien pitäisi kattaa, vaan asiaa pitää katsoa kasvimaantieteellisesti, ja vesistöille lienee tähän omat mittarinsa.

    Myöskään 1950-luku ei ole oikea vertailutaso kun mietitään mitä tilaa ennallistamistoimin tavoitellaan ja millä keinoin. Luonnontilainen luonto, tai se mitä tiedämme siitä jos se on hävinnyt, antaa paremmat eväät työlle. Toisin sanoen meidän pitää ottaa työn pohjaksi se kuinka paljon ja millaisia erilaisia luontotyyppejä Euroopassa oli ennen ihmisen laajempaa asutusta.

    Hiilinielu on metsien kokonaishiilivaraston vuotuinen muutos, eli kasvun lisäksi pitää huomioida myös poistuma. Poistumaa on kahdenlaista, luonnonpoistumaa ja hakkuupoistumaa. Yhdyn kirjoittajan huoleen siitä, että ilmastonmuutos on huomioitava. Se lisää metsien tuhoriskejä eli vuotuiset luonnonpoistumat saattavat muuttua huomattavastikin suuremmiksi, ellei metsiä harvenneta ja päätehakata ajoissa. Metsien monimuotoisuus kasvaa, mutta metsän omistaja ei välttämättä ilahdu. Muutos on aina myös mahdollisuus: Etelä-Suomessa voidaan ennallistaa lehtoja istuttamalla jaloja lehtipuita.

    HUOMAUTUS. Luonnonpoistumien merkittävä kasvu saattaisi oikeasti romahduttaa metsien hiilinielun. Siinpä Ilmastopaneelille ja Luontopaneelile pähkäiltävää, että miten hommat hoituisivat niin että tuhoriskejä ei lisättäisi.

    Timppa Timppa

    Siis mitä ihan oikeasti se ennallistaminen tarkoittaa?

    Meillä jouduttaisiin pistämään 30 % korpien suo-ojista tukkoon.  Kaikki kasvavat korvet on ojitettu.  Rämeistä puolet on ojittamatta ja tämä osuus ei ole metsätalouskäytössä.  Rämeiden suhteen ei olisi ongelmia, ellei mentäisi vielä tiukempaan jaotteluun.

    Metsämme olivat vuonna 1952 selvästi nuorempia.   Tarvittaisiin massiivisia hakkuita, että päästäisiin sen vuoden ikärakenteeseen.  Kaikki suuret ja vanhat puut pitäisi kaataa.  Niitä ei ollut.  Lahopuut pitäisi kerätä pois.  Niitä ei ollut metsissämme.

     

    Reima Muristo

    ”Jos oltaisiin ihan rehellisiä, niin eihän Suomen metsissä oikeasti mitään merkittävää ongelmaa ole. Suomen ongelmat ovat nyt aivan muilla elämänalueilla…”

    Juurikin näin, ongelmana tässäkin on kepu, se sama joka ryssi Suomen talouden: forttumi, hanhikivi, sote, kuntatalous, maatalous, taksilaki, paskalaki. Näitä elätettäviä siellä riittää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lue Timppa uudelleen viimeisin viestini. Siinä se on määritelty.

    Scientist Scientist

    Jos verrataan 1950lukuun, niin pitäisi poistaa luonnosta myös tänne tuodut vieraslajit kuten kanadanmajava, valkohäntäpeura, supikoira, kanadanhanhi, piisami ja minkki. Melko mahdoton tehtävä.

    Timppa Timppa

    Kirjoitit Anneli ihan oikeita asioita.  Yksi ongelma on, ettei vanhaan aikaan ole paluuta, koska emme saa mitään kohtaa luonnostamme sellaiseksi kuin se oli joskua 300 vuotta sitten.  Vaikkemme me suomalaiset olisi tehneet jollekin paikaslle yhtään mitään, niin yhteinen ilmastomme saasteineen ja tyyppilaskeutumineen on aiheuttanut merkittäviä muutoksia.

    Huomio pitäisikin kiinnittää tulevaan.  Millaiset metsät menestyvät parhaiten muuttuvassa ilmastossa.

Esillä 10 vastausta, 4,211 - 4,220 (kaikkiaan 10,032)