› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,221 - 4,230 (kaikkiaan 10,032)
1 2 3 … 422 423 424 … 1 002 1 003 1 004

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 30.10.2022, 11:33

    Aikasempiin vuosisatoihin vertailuhan ei käy , kun muualla Euroopassa kuin Suomessa  oli silloin vielä metsät hakkaamatta. Tulisi liian kalliiksi ja mahdottomaksi ennallistaa.  Siksi on hatusta vetästy v. 1952.   Ojien tukkimistahan se tietäisi monella mutta siinä unohtuu silloin hiilinielujen lisääminen.  Kasvihuonekaasu taseesta puhumattakaan.

    Muuten ”samat sanat” sanosin kuin AJ.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.10.2022, 11:42

    Samoin Puukille: samoilla linjoilla että hienosäätö riittää ja oikeisiin asioihin keskittyminen.

    Vieraslajien vähentäminen olisi myös ennallistamista kyllä.

    Tavoitteena ei ole mikään tietty ajankohta menneisyydessä vaan kuten Markku Simula kirjoitti, mm. ilmastonmuutos on huomioitava. Katsellaan siis juurikin, kuten ehdotitte eteenpäin, eli mitkä ovat niitä hyviä asioita joita voimme poimia menneisyydestä jotka tukevat nyt ja tulevaisuudessa luonnonprosessien toimintaa.

    Asiaa sivuttiin metsätiedepäivillä: Tapion edustaja pohdiskeli että vaikka vertailuarvoja haetaan menneisyydestä, pitää katsoa mitkä jutut toimivat tulevaisuudessa. Ehdotin että myös Tapio huomioisi talousmetsien luonnonhoidon tavoitteena luonnonprosessien turvaamisen. Muidenkin kuin metsän uudistumisen, eli esimerkiksi ravinnekierron.

    Komission haikailu 1950-luvulle tekee pahaa jälkeä, kun juututaan keskustelemaan siitä eikä itse asiasta.

    Timppa Timppa 30.10.2022, 11:56

    En kyllä löydä mityään hyviä asioita kauempaa menneisyydestä, jotka palvelisivat luontoa tai metsätaloutta.  Harsintametsät ovat meillä harvoja eikä niissä ole juurikaan alikasvullisuutta.   Toiset ovat varsin iäkkäitä, mutta ei niissäkään kaikissa ole pystylahopuita.

     Ehdotin Metsätieteiden Päivillä että myös Tapio huomioisi talousmetsien luonnonhoidon tavoitteena luonnonprosessien turvaamisen. Muidenkin kuin metsän uudistumisen, eli esimerkiksi ravinnekierron.

    Mitä tämä tarkoittaa suomeksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.10.2022, 12:11

    Katseleppa Timppa se Mikko Mönkkösen esitelmä Metsäpäiviltä. Linkit videotallenteisiin päivän sivulla esitelmien otsikoissa. Siinä näkyy että pitää mennä menneisyyteen kauemmaksi hakemaan niitä vertailuarvoja.

    Luonnonprosessien turvaaminen on tässä suojelu- ja ennallistamishommassa aivan keskiössä. Tapio oli sorvannut jotain uusia määritelmiä, ja siihen annoin palautetta, että voisi käyttää samaa lähestymiskulmaa kuin EU ennallistamisasetuksessaan jossa luonnonprosessit oli mainittu.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.10.2022, 12:19

    U-kirjeessä puhutaan häiriönsietokyvystä ja toimivista ekosysteemeistä. Ajatuksena on siis että jos yksinkertaistetaan systeemiä liikaa, sen toiminta alkaa yskähdellä. Erityisesti jos tulee ympäristön muutos, toiminnan häiriintymisen riski kasvaa, jos systeemi on liian yksinkertainen kun ei ole korvaavia osasia (varajärjestelmiä), joihin siirtyä tai nojautua. Olisiko tämä insinöörinkin ymmärrettävissä oleva kuvaus ongelmasta?

    ”EU:n ponnisteluista huolimatta luontokato ja ekosysteemien heikkeneminen jatkuvat ja uhkaavat ihmisiä, taloutta ja ilmastoa. Toimivat ekosysteemit tarjoavat ruokaa ja ruokaturvaa, puhdasta vettä, uusiutuvia raaka-aineita, hiilensidontaa sekä suojaa ilmastonmuutoksen aiheuttamilta sään ääri-ilmiöiltä. Toimivat ekosysteemit parantavat yhteiskuntien sopeutumis- ja palautumiskykyä ja ovat siten ihmiskunnan pitkän aikavälin selviytymisen kannalta keskeisiä, turvaten hyvinvointiamme ja vaurauttamme.”

    ”Luonnon ennallistamista koskevassa asetuksessa asetettaisiin yleinen tavoite edistää luonnon monimuotoisuuden ja häiriönsietokyvyn jatkuvaa, pitkäaikaista ja kestävää elpymistä EU:n maa- ja merialueilla ennallistamalla ekosysteemejä sekä edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista ja sen kansainvälisten sitoumusten täyttämistä.”

    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Sivut/U_76+2022.aspx

    Kurki Kurki 30.10.2022, 13:18

    ”EU:n ponnisteluista huolimatta luontokato ja ekosysteemien heikkeneminen jatkuvat ja uhkaavat ihmisiä, taloutta ja ilmastoa.”

    Tuohon EUn ponnisteluun en osaa ottaa kantaa, mutta loppuosaan kyllä.

    On vale, että Suomessa olisi merkittävää luontokatoa ja ekosysteemien heikkenemistä, josta oli haittaa ja että uhkaisivat suomalaisia ihmisiä, taloutta tai ilmastoa. Jos huomioidaan Suomen kaikki nielut niin ne ovat suuremmat kuin Suomen kaikki nykyiset päästöt.

    Suomen luonto ja metsät ja ilmasto voivat paremmin kuin koskaan.

    ”Toimivat ekosysteemit tarjoavat ruokaa ja ruokaturvaa, puhdasta vettä, uusiutuvia raaka-aineita, hiilensidontaa sekä suojaa ilmastonmuutoksen aiheuttamilta sään ääri-ilmiöiltä. Toimivat ekosysteemit parantavat yhteiskuntien sopeutumis- ja palautumiskykyä ja ovat siten ihmiskunnan pitkän aikavälin selviytymisen kannalta keskeisiä, turvaten hyvinvointiamme ja vaurauttamme.”

    Suomessa on toimivat ekosysteemit ja sen vuoksi kaikki tuo Suomessa nýt tapahtuu.

    Timppa Timppa 30.10.2022, 13:36

    Jos otetaan esimerkiksi kuivahkon kankaan männikkö, niin mitä muuta ravinnekierota voi olla kuin se, että neulasia varisee kasvun aikana ja oksat hakkuussa.  Puut käyttävät näiden ravinteita sen mukaan kuin tarvitsevat.   Lisänä tulee ilman typpi ja kivennäismaasta liukenevat aineet.

    Lehtomaisen kankaan kuusikosta kerätään latvusmassan pääosa siinä vaiheessa, kun neulaset ovat varisseet.

    Pitäisikö näiden osalta tehdä jotain toisin? Ja jos niin mitä?

    Puuki 30.10.2022, 14:01

    Sekapuustot / lehtipuuta lisäksi kasvamaan kuusikkoon.  Siinä ainakin eräs keino lisätä maaperän ravinnekiertoa.  Maaperästä ”irtoaa” puiden kasvuun vain murto-osa sen ravinnevaroista.  Mm. maan koostumus (raekoko, lajittuneisuus ) , lämpö-/kosteusolosuhteet  ja   pH  vaikuttaa siihen myös minkä verran on käytössä ravinteita.  Käyttökelposia ravinteita voi myös lisätä terveyslannoituksilla (turvemaa)metsiin.

    mehtäukko 30.10.2022, 14:52

    ”EU:n ponnisteluista huolimatta luontokato ja ekosysteemien heikkeneminen jatkuvat ja uhkaavat ihmisiä, taloutta ja ilmastoa.”

    Eikös tämä toteudu hulluuksissa,joissa junaratoja ja valtateitä uudelleen kartoitetaan muutaman minuutin ajansäästöstä. Alle jää surutta laajat metsät ja  vähät toimivat maatilat.Sama sosialisointi ja metsäkato  tapahtuu tuulimyllyjen sähkölinjoissa. Ja vihervassarit eivät ole todellisuudesta tietääkseenkään!?

    Scientist Scientist 30.10.2022, 15:09

    EU:n ja myös Suomen toiminta on ristiriitaista. Toisaalta halutaan ehkäistä metsäkatoa, mutta suunnitellaan ylimitoitettuja junarata ja tiehankkeita, joiden alle jää tuhansia hehtaareja metsää. Sen jälkeen alueet eivät enää ole hiilinielujen. Tällaisia hankkeita ovat mm. Suoriradan metsälinjaus, tunnin juna Turusta, itärata Porvoon kautta, vt3 oikaisu Tampereen lähellä

Esillä 10 vastausta, 4,221 - 4,230 (kaikkiaan 10,032)
1 2 3 … 422 423 424 … 1 002 1 003 1 004