Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Kyllä meidänkin ”ekosysteemit” toimivat.  Taimikot ja metsät kasvavat.  Metsissä on monenlaista vaihtelua.  Taimikot estavät metsäpaloja ja sietävät myrskyjä.  Jne

Havupuut ovat sopeutuneet kasvamaan happamassa maassa.   Mitähän lehtipuu ihan oikeasti vaikuttaa.  Sen toki tiedän, että lehtipuusekoitus parantaa kuusikkokuvion kasvua, mutta johtuuko tämä vain siitä, että kuviolla on useampia puita ja koivut kasvavat nopeasti.  Tietysti pyritään kasvattamaan lehtipuuta seassa.  Mutta sekin on hyväksyttävä, ettei se aina onnistu.  Meillä on useampi kuusikko, josta hirvet ovat syöneet koivut ja pääosan männyistä.

Otetaan esimerkiksi 18000 hehtaarin Osaran aukea.  Mitkään havainnot eivät taida todistaa, että senkään kasvussa olisi ongelmia.  Meidän metsissä on suurin aukko ollut 70 ha.  En ole havainnut mitään ongelmaa.

Ongelmia on siis esiintynyt Keski-Euroopan kuusikoissa, jotka ovat tasaikäisiä ja erittäin laajoja.  Sellaisia laajoja metsiä ei ole mahdollista kasvattaa Suomessa, jossa maapohja vaihtelee yleensä voimakkaasti.  Kyllä Suomen nykymetsät ovat mitä parhaimpia häiriöiden sietäjiä.

Riittävästi kun uskoo omaan propagandaan niin kaikki on kunnossa, YYA sopimusta ja Kekkosen uutta tulemista odotellessa.

Jos koko maisema tai kokonainen metsätila on avohakkuin ja metsänviljelyn keinoin uudistettua tasaikäistä metsää, niin silloin maisematasolla on vähemmän monimuotoisuutta kuin jos metsän rakenteissa olisi enemmän vaihtelua. Esimerkiksi jossain kohtaa voisi olla suojeltua, toisessa puolisuojeltua ja kolmannessa jatkuvapeitteistä. Mukana mausteena: puulajien, puiden iän ja kokojen vaihtelua, mukana myös harvinaisempia sivupuulajeja ja erittäin vanhoja puuyksilöitä, eriasteisesti lahonnutta puuta ja hieman myös palanutta puuta. Myös kuviokoon vaihtelua. Onhan nämä jo moneen kertaan lueteltu.

Säästöpuuryhmät yms. luonnonhoito rannoilla ja kosteikoissa , lahopuun jättäminen , eurokantojen tekeminen, maastoon sopiva leimikon rajaus.      Ne korjaa tilannetta melko paljon nykyään eikä Suomessa tehdä jopa FSC-metsiin käypiä 100-150 ha:n aukkoja kuten jossain muualla on ollut tapana tehdä.

Liian isot aukot johtaa helposti ääreviin pien-ilmastoihin taimikossa. En siksi tekisi kovin isoja aukkoja vaikka laki ja omistettu metsäpohjapinta-ala sen salliikin.

Ko. alueella pelkkiä säästöpuita on jo 1200 kpl. Yksi iso tasaikäinen yhden puulajin kuvio on muutettu kymmeniksi eri kokoisiksi ja eri puulajien kuvioiksi, kosteikot ja suoja-alueet monine eri lehtipuulajeineen on jätetty hakkaamatta. Väkisinkin tulee ajatus, ettei mikään tunnu oikein riittävän.