Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Viewing 10 replies - 421 through 430 (of 8,266 total)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Tagged: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • jees h-valta

    Tänä vuonna on pantu mökkimaisemassa merkille pörriäisten suuri määrä laajentuneessa mustikkametsässä. Sen laajentumisen aiheutti muutama vuosi sitten tehty voimakas metsän harvennus. Nyt mustikka leviää suorastaan silmissä polkujen vieriä joka suuntaan. Se synkkä metsä kutisti mustikan esiintymää aivan olemattomaksi. Miksi luontoväki ei käsitä valon merkitystä mustikan olemassaololle?

    Visakallo

    Täsmälleen niin kuin Jesse sanoo! Puolukan kanssa on aivan sama juttu. Jos männikkö sulkeutuu liiaksi, puolukka häviää, mutta harvennuksen jälkeen se palautuu vähitellen. Nykyään tulee tontilla kasvatettua puolukkaakin pensamustikan lisäksi. Pörriäisten säilymisen kannalta on olennaista, että olisi eri aikaan kukkivia kasveja keväästä syksyyn, sillä muuten ne kuolevat nälkään.

    mehänpoika

    Talousmetsien monimuotoisuus alkaisi kohentua, jos hirvikanta leikattaisiin riittävän pieneksi ja myös pidettäisiin pienenä. Tuloksena lehtipuuta ja mäntyä alettaisiin enemmän viljellä niille sopiville kasvupaikoille.

    Samalla alkaisi kohentua myös metsien hiilen sidontakyky, sillä monimuotoiset metsät pysyisivät paremmin terveinä. Metsien nykyinen kuusettuminen on ilmaston lämmetessä suuri riski metsien terveydelle.

    Avohakkuu ja metsän viljely uudistettaessa varmistavat vuosiksi hyvät marjamaat ja myös pörriäisille ihanteelliset olosuhteet. Jatkuva kasvatus ei monestikkaan etuja anna.

    A.Jalkanen

    Hyvä kiteytys mehänpoika. Täällä mökillä on monimuotoista elämää, muun muassa koskeloita ja harmaapäätikan pesue.

    harrastelija

    Yhdyn edellisiin – kuten normaalikokoustajatkin 🙂 Tuota hirvipolitiikkaa en ole vielä sisäistänyt vaikika olen aktiivinen hirvi- ja hirvikoiramies. Minkä hele****n takia ei voida hirvikantaa pitää järkevänä?

    Työmetsästysporukan mukana tuli mm Talvivaara ja Neulavaara tutuiksi. Yhtiön tuhansissa hehtaareissa riitti monenlaista mallia. Joka kesä sai hyvät marjasaaliit, aukkohakkuilta esim. vattuja siinä 100 litran määriä kesässä. Mustikat, puolukat ja lakat löytyi samöilta maisemilta.

    Yhtiöllä oli lisäksi kokeiluja mm kondostamännylle yli 350 m merenpinnalta! Kyse on jo niin korkeasta paikasta, että mänty ei kestä lumituhoja – kontortamänty vielä huonommin, koska neulasto on vielä tuuheampaa.

    Oli myös joku todella aarnimetsäkuviokin, siellä liikkuessa kaikki tuntui kuolleilta. Lahopuita oli riittävästi, ehkä siellä monimuotoisuutta ilmeni erilaisissa ötököissä? Jotenkin tuntuu, että ristiriita hoidetun talousmetsän ja ”Herran haltuun” jätetyn metsän välillä on luontoväellä – paras lienee siinä, että kokonaisuuteen mahtuisi molempia sopivassa suhteessa?

    Timppa

    Meillä pihapiirin lähellä oli takavuosina kaksi kuhankeittäjän reviiriä.  Sitten niiden kauniit huilumaiset äänet loppuivat.  Taisi Afrikassa talvehtimisalueella tai muuttomatkalla olot huonota.

    Jossain vaiheessa alkoi  töyhtöhyyppä pesiä lähipellolla.  Viime kesänä huomasivat, että meidän leikatulta pihanurmikolta löytyy hyvin ruokaa, kuten myös rastaille.  Söpöt hyypän poikaset pyörivät kauan aivan pihapiirissä.  Sama oli tänä vuonnakin.  Sitten tuli yhtenä iltapäivänä kettu ja nappasi ensin rastaan poikia muutaman ja vielä pari hyypän poikastakin ennen kuin kukaan ehti hätiin.  Onneksi kaksi poikasta säästyi ja ovat jo liki aikuisen kokoisia.

    Muutoksia tapahtuu suuntaan jos toiseen, mutta aina jotain on Suomenm luonnossa.

    Kyllä suomalaisista  talousmetsistä löytyy siis ruokaa pörriäisille kuten kaikki tuolla edellä totesivat.  Kaverilla on Saarijärvellä mehiläisiä ja ne keräävät aivan mahtavan makuista hunajaa.  Turhaan Minna Pyykkö valittaa pörriäisten ahdingosta.

    jees h-valta

    Tavallaan turhaan joo mutta mielestäni tuo Minnan pörriäisten pelastuskampanja on hienoa oikeanlaista luonnon huomiointia. Miksi myrkyttää, miksi nuolla joka neliö nurmikoksi? Juuri tuollaista ja ihmiset voivat hiukan herätä typerään käytökseensä. Minä olen jonkinverran seurannut tuota, esim. mökkiläisten elämää noissa rantakaavoitusmaisemissa. Minullakin yksi naapuri tuolla Jaalassa tulee aina (silloin harvoin kun tulee) niin ruohoahan se leikkaa koko sen ajan kun siellä on. Sielläkin emäntä viime kesänä heräsi että miksi ei heillä ole perhosia kun meillä aidan takana niitä on runsaasti. Hänellä ehkä hiukan pika-apuajatus heitti häränpyllyä kun lähti kukkakaupasta ostamaan leikkokukkia ulkopöydälle että saisi itekkin niitä ihailla. Ei aivan onnistunut. Ei kiinnostanut perhosia. Perusongelma on heillä siinä että ruoho päästetään ensin lähes heinäksi joka on jo tukahduttanut kaikki luonnonkukat. Sitten kun sitä tavattoman surkealla leikkurilla yritetään kaataa jää kuollut heinäkonto joka ruokkii ainoastaan paarmoja jotka saamme mekin joskus aina riesoiksemme sieltä. Kun homma olisi kunnon kokonaishoidossa keväällä alusta lähtien niin pienetkin luonnonkukkaesiintymät voi huoletta jättää kehittymään ja johan alkaa olla pörriäissaarekkeita hetken päästä. Meillä alkaa ongelma olla kun ei oikein enää paranisi juuri lainkaan käyttää leikkuria kun tuppaa koko piha-alue kukkimaan. Ensin keltaisena, nyt sinisenä, seuraavaa värimaailmaa taas vartoillessa..

    Kurki

    Meuhkaaminen metsien monimuotoisuudesta on vailla järjen häivää.

    15 000 vuotta sitten ei Suomessa ollut metsää lainkaan, josta meuhkata ja tuleva jääkausi tuhoaa kaikki Suomen metsien lajiston ei vain uhanalaiset.

    Seppo Vuokko:  Vaikka Suomen luonnon tila on vakaa, eliöistä kymmenesosa on luokiteltu uhanalaisiksi! Tällä uhanalaisuudella ei useimmiten ole mitään tekemistä todellisen häviämisuhan kanssa. Näin laajat – ja suurelta osin perusteettomat – uhanalaisten lajien luettelot on tehty vain työllistämään ympäristöhallinnon virkamiehiä ja takaamaan heille mukavaa puuhastelua kesäisessä luonnossa. Luonnon kannalta ne ovat liki hyödyttömiä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/seppo-vuokko-miten-niin-uhanalainen-1.74867

    Scientist

    Ongelma uhanalaisuus luokituksessa on nähdäkseni se, että lajin on paljon helpompi päätyä jonkinlaiseen uhanalaisuusluokkaan (silmällä pidettävä, vaarantunut, uhanalainen, erittäin uhanalainen, sukupuuttoon kuollut) kuin elinvoimaiseksi (vain yksi luokka). Myös arvioitavien lajien valinnassa on vinoutumaa ts. arvioinnin kohteeksi joutuu todennäköisemmin laji josta on jonkinlaista ennakkotietoa vähenemisestä.

    Samaan valintavinoutumaan  olen törmännyt aineiden syöpäluokituksessa. WHO on arvioinut yli 1000 ainetta syöpäriskin suhteen ja vain yksi aine on todettu e”ei syöpää aiheuttavaksi”. Missään nimessä yli 99% aineista/kemikaaleista ei ole syöpää aiheuttavia ihmiselle. On vain niin, että paljon helpommin aine joutuu johonkin epämääräiseen luokkaan kuten ”2B: mahdollisesti syöpää aiheuttava” yms.

    Visakallo

    Suomessa on metsänomistajia yli 600 000, eli metsätilat ovat keskimäärin verraten pieniä. Samoin metsänhoidossa käytettävä kuviokoko on erittäin pieni. Suomessa ei voida lainkaan puhua monokulttuurisista metsistä. Kun tähän vielä lisätään omistajien hyvin erilaiset tavat hoitaa tai olla hoitamatta metsiään, voidaan sanoa, että suomalaiset metsät edustavat luonnon monimuotoisuutta parhaimmillaan.  Jos onnistuu saamaan tämän näkemyksen läpi valtamedioissa, seurauksena on valtava vastavyörytys suomalaisen metsätalouden huonoudesta. Mistä tämä oikein johtuu?

Viewing 10 replies - 421 through 430 (of 8,266 total)