Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,331 - 4,340 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kurki Kurki

    Timppa: Kolmas yritys Hesariin.

    Mikä tuo linkki on?

    Kurki Kurki

    Voi asian noinkin nähdä mutta kun ei voida olla varmoja. niin kyllä sitä varovaisuusperiaatteenkin mukaan toimimista voisi harkita.

    Eikö varovaisuusperiaate jo toimi, vaikka ei tehtäisi enempää kuin sertit vaatii? Suomen metsäthän oli harsittu pilalle tultaessa 1950-luvulle, eikä siitäkään jäänyt pysyviä haittoja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Rukopiikki

    Ei pidä tehdä ongelmaa sinne missä sitä ei ole. Nyt pitäisi lopettaa täällä pohjolassa tuo luonnon suojelu ja keskittyä sinne missä metsää oikeasti tuhotaan. Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Parempi se on täällä suopellossa heinää kasvatella, mitä hakata ja polttaa sademetsää viljely ja laidunmaaksi.

    Mitenkä mahtaa olla se luonnon monimuotoisuus ja säästöpuut suurten metsäyhtiöiden eukaplantaaseilla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jatkoa edelliseen.

    Ottaisin nyt rauhallisesti niin kauan kunnes selviää mitä trilogineuvotteluissa ja Ruotsin EU-puheenjohtajakaudella tapahtuu. Voihan olla että ennallistamisasetus järkevöityy ja kansallisesti pystytään sopimaan siihen myös hyväksyttävä toteutus.

    Maanomistajien sietokyky on nyt monesta suunnasta koetuksella samaan aikaan. On tulossa lisää vaatimuksia metsäsertifioinnin kautta, taksonomian ja LULUCF:n vaatimuksista esteitä puun käytölle, maanomistajalle epätasa-arvoisia sähkölinja- ja tuulivoimahankkeita ja vielä päälle uusi luonnonsuojelulaki. Asiat ovat siis herkässä vaiheessa, ja erityisesti pakottaminen pitäisi unohtaa hankkeiden toteutuksen keinovalikoimasta kokonaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä kysymys Rukopiikki. Hyvin ovat ne plantaasit kelvanneet FSC-sertifikaattiin – niitä varten se kehitettiinkin.

    Rukopiikki

    Monet morkkaavat suomalaista maataloutta, mutta tosi on että Suomen ilmasto on yksi parhaita nurmen viljelyyn. Etelän maissa laitumet ovat usein köyhää maata ja ne kasvavat vain lyhyen aikaa sadekaudella. Ikuinen kesä ei auta jos vettä ei ole. Suomalainen turvepelto puskee heinäsadon joka hakee maailman mittakaavassa vertaistaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsäsertifioinnin vaatimustaso on kyllä mukavasti noussut. Lahopuun määrien pitäisi vielä nousta ja laadun monipuolistua. Sertin voima ja vaikuttavuus on sen kattavuudessa: pienetkin muutokset vaikuttavat laajalla pinta-alalla.

    Sertifikaattia täydentävät metsälaki, luonnonsuojelulaki ja suojelualueet, joten kokonaisuus olisi toimeenpantuna hyvä. Suojelualueverkostoa pitää täydentää Etelä-Suomen vanhojen metsien ja soiden osalta. Pienialaisia arvokkaita elinympäristöjä pitää lisäksi suojella ja ennallistaa. Nämä yhdessä toteuttaisivat jo varovaisuusperiaatteen, vai mitä Kurki?

    Timppa

    Niinhän se että, sinäkin Anneli uskot yleensä kaikesta hyvää, mutta maailma on raadollinen.  Idioottitermiähän yleensä käytetään, mutta hyväuskoisuus taitaa sopia sinuun paremmin.  Tuli vielä mieleen se Hamelnin pillipiipari, joka vei kaikki kaupungin lapset.  Ei kannata uskoa kaikkea, mitä luvataan.  Tarkoitus voi olla aivan toinen.

    Todellakin on niin, että suomalaiset käyttivät metsävarojaan suruttomasti välillä 1750-1950.  Eipä heillä ollut kyllä muuta mahdollisuutta.  Syödä piti ja mukava oli hankkia uusia tekniikoita ja sivistyä.  Kiitos näistä edellisille sukupolville.

    Nyt on kauhea meteli, kun yritetään parantaa metsien kasvua.  Ainakin meidän metsien käsittelyllä on tarkoitus näin ja sitä kautta turvata tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia.  Kun teemme päätehaskkuun, niin oletusarvo on, että tuleva metsä kasvaa keskimäärin selvästi paremmin kuin hakattu.  Sama harvennuksilla.  Nekin parantavat puuston laatua.  En ymmärrä miten voisimme syödä tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia normaalilla metsätaloudella, jossa uuden metsän synnystä huolehditaan.   Senkin tiedämme, millaista metsätaloutta harjoittamalla saadaan metsät häviämään.

    Ilmaston muutos on selvä, mitkä kaikki tekijät siihen vaikuttavat on tietysti sitten jo vaikeampi tehtävä.  Luontokato onkin sitten jo varsin epämääräinen käsite, kun  puhutaan Suomen asioista.  Minä olen ymmärtänyt että ilmastonmuutoksen aiheuttamaa luontokatoa torjutaan poistamalla hiiltä ilmakehästä.  Tämä Suomeen yritetty systeemi vaikuttaa luonnollisestikinn päin vastoin.

    Ja onhan se hirveän kauheaa, että esimerkiksi nuoret kuivahko ja kuivat kankaat ovat uhanalaisia ainakin Ympäristöministeriön luettelon mukaan ja ne kuuluvat samaan uhanalaisuusluokkaan kynäjalavalehtojen kanssa.   Ovatko nämä luokittajat idiootteja, onko heillä muita tarkoitusperiä vai onko todella niin, että Suomesta nuo kankaat häviävät.  Sitä saa jokainen pohtia mielessään.

     

    Puuki

    Mitkä alueet olisi oikeasti tarpeen lisäsuojella  vaikuttavuuden kannalta katsottuna ?    Lehtolaikkuja E- Suomessa (lehtoja on kaikkiaan n. 1-2 %  metsäalasta)  ja metsälaitumia, paisterinteitä , luhtaniittyjä, tunturialueita jotka ei ole ennestään jo  suojelussa) .   Ne jos suojellaan ,niin ylivoimasesti suurin osa tarpeesta on silloin suojeltu ns. luontokadon uhalta.

    Turvemaiden suojeluun riittää n. 0,6 milj. ha:n  aikoinaan epäonnistuneen ojitusalueen metsitys (terveyslannotuksella) tai jättäminen ennallistumaan itestään.

    Peltojen pilaaminen ja hukkaaminen olis nykytilanteessa aivan järjetöntä.    Hollannissa ja Keski-euroopan maissa esim. on padottu ja otettu viljelyyn käytännössä kaikki  merenpohjat ja turvemaapohjatkin.  Eli siellä soita ei ole kuin pieniä plänttejä jäljellä.  Suomessa on milj. ha:ja.

    Mitä tulee noihin nuoriin kuivahkoihin kankaisiin, niin niitä löytyy satojatuhansia hehtaareita esim.  Pohjois-ja keskisestä Suomesta.  Ne on vain eri näköisiä kuin ehkä joskus  n. 300 v. sitten .

Esillä 10 vastausta, 4,331 - 4,340 (kaikkiaan 9,714)