Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,341 - 4,350 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Husq165R

    Timppa mielellään toistaa tuon kolmannen kappaleensa teesin. Asiantuntijapiireissä taitaa olla eri näkemys siitä, korreloiko hyvä puuntuotanto/hakkuumahdollisuudet esim. monimuotoisuuden paranemisen kanssa.

    Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, kyllä. Monimuotoisuutta voidaan auttaa lisääntymään ja sen vähenemistä hillitsemään myös ilmastonmuutoksesta riippumatta.

    Puuki

    Kertokaapa viheriät tai muut luontopaneelin  henkilöt, miksi luontokatoon  on sanottu liittyvän yli 75 % luontotyypeistä mutta kuitenkin todellisuudessa uhanalaisia lajeja löytyy ihan murto-osalta luontotyypeistä ?   Ja yleensä ne luontotyypit on harvinaisia kokonaisuudessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yhdyn Puukin ennallistamisohjelmaan tuolla edellä suurimmaksi osaksi, paitsi tuhkat laittelisin yksinomaan niille soille, jotka ovat kasvaneet edes kohtuullisesti ensimmäisen ojituksen jälkeen. Semminkin kun tuhkalannoitus auttaa välttämään kunnostusojituksen tarvetta (TurVI-hanke: tuhkalla saavutetaan usein parempi kasvuvaste kuin kunnostusojituksella).

    Puukilla hyvä kysymys koskien luontotyyppejä. Voisiko ajatella, että jos luontotyyppien laatu olisi parempi, niiltä löytyisi enemmän vaateliaita uhanalaisiakin lajeja eikä vain yleisiä lajeja.

    Visakallo Visakallo

    Hollanti on ollut aikoinaan suurimmaksi osaksi suota, eli Suomi häviää siinä mielessä kirkkaasti. Jostain syystä vain Suomessa pitäisi suot ennallistaa. Saksasta ei puolestaan näytä löytyvän juuri lainkaan ennallistettavaa, arvioidut vuotuiset kulut olisivat vain 20% Suomen kuluista. Ennen tällaista olisi sanottu huijaukseksi, kansanomaisemmin kusetukseksi.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Alankomaiden_maantiede

    Gla Gla

    Yle päätti uutisoida suojelualueiden lisääntymistä käsittelevän uutisen näin:
    Pirkanmaan metsistä suojeltu vasta 5,3 prosenttia

    https://yle.fi/uutiset/74-20003369

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timppa on ahkeroinut Hesarin palstalla. Hyvä! Ei ne julukassu minun vastausta kun siinä oli sana ”idiootti”. Onneksi täällä on tuo moderointi löysempää.

    Puuki

    Esim. kuivat -ja kuivahkot kankaat on ”harvinaistuneet” koska niillä kasvaa  nykyisin yleensä paljon puuta.  Hyvä asia hiilitaseen kannalta mutta kuin ei näytä samalta kuin ehkä joskus  1700 luvulla on näyttänyt tai edes 1950-luvun alussa, niin löytyy peruste suojelutarpeelle.

    Hömötiaisten suhteen ei tarvi olla huolissaan metsän käsittelyjen osalta. Sen mahdolliselle ja tod. näköisellekin vähenemiselle löytyy monia syitä ; ei vähäisimpänä sinitiaisten ja talitiaisten runsastuminen.   Hömötiasen elinoloja parantaa jatkossa lahopuu lisääminen ja eurokantojen tekeminen. Ei ne ole vielä ehtineet lahota sopiviksi hömöjen pesäpuukäyttöön.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Tuo puumäärän kasvu sekoitti koko paletin. Tutkijoihin iski Tinden havaisema kateus. No siinä meni sitten samalla tinttienkin laskemiset sekaisin     . On aivan m:dotonta  ,,saada v 17:sataa syn tyneiden m-kuvista s:ää   .

    L.na

    Puuki

    On jo huomattu Lenkun kirjotusvika”huumori” . Ei tarvi toistaa joka kappaleessa.    Lauseen lyhennyksistä puheenollen sinä et niitä osaa käyttää oikealla tavalla, minä osaan,  siinä vika sinulla.

    Petkeles Petkeles
Esillä 10 vastausta, 4,341 - 4,350 (kaikkiaan 9,714)